Mitä yhteistä on hevosharrastuksella ja esimiestyöllä?

Kaksin aina kaunihimpi! Työkaverukset, Shell HelmiSimpukan vuoropäälliköt Emma ja Elina Keski-Suomesta päättivät lähteä samalla kyydillä opiskelemaan Helsinkiin Ava-akatemiaan lähiesimiestyön ammattitutkintoa. Kuinkas sitten kävikään?

Viime viikolla Ava-akatemian lähiesimiestyön ammattitutkinto-opiskelijoilla oli viimeinen ns. lähijakso, joka oli etänä, kuten kaikki tutkinnon aikaiset opinto- ja valmennuspäivät.

Sain hutkivan journalistin haaviini tutkinnon loppumetreillä – viimeistä arviointia vailla valmiit – lähiesimiehet Emman ja Elinan. Molemmat työskentelevät Nelostien Shell Hirvaskankaalla Äänekoskella HelmiSimpukassa ja työkavereina ovat toisiaan tukeneet ja tsempanneet opintojen aikana monin eri tavoin.

Katse urapolun alkupäähän – mistä olet lähtenyt tälle tielle?

Emma Väänänen tuli kesätyöntekijäksi huoltamo- ja kahvilatyöhön vuonna 2014, eräopasopintojen sekä yliopiston 6 vuoden biologian opintojen jälkeen. Äitiyslomalta palattuaan vuosi sitten hän eteni vuoropäälliköksi salipuolelle.

Elina Hännisellä peruskoulun jälkeiset opinnot olivat jääneet vähemmälle. Hän tuli nuorena äidiksi ja hyppäsi jo aikaisin työelämään. Hänen ystävänsä houkutteli Elinan Hirvaskankaalle yövuorolaiseksi vuonna 2015 salitehtäviin.

”Elina, mitä teet ensi yönä?”

Neljän yötyövuoden jälkeen tarjolle tuli 3-vuorotyö asiakaspalvelussa esimiesharjoittelijana, ja kun kollega Emma palasi äitiyslomalta, Elina sai ilokseen keittiöpuolen vuoropäällikön pestin – kaksivuorotyö helpotti myös elämää.

Toissa syksynä yksikönpäällikkö Johanna Moisio vinkkasi Elinalle Avan lähiesimieskoulutuksesta, ja Elina jäi odottelemaan Emman paluuta mammalomalta opiskelukaveriksi. He arvelivat, että yhdessä kulkemiset olisivat helpompia Helsinkiin – ja sitten iskivätkin koronarajoitukset, kaikki lähipäivät vaihtuivat etäpäiviksi. Molemmat kiittelevät tätä mahdollisuutta; opiskelu kotoa käsin on ollut kevyempää ilman reissaamista, varsinkin kun vapaapäivät on ajoitettu opintopäiviin, ja opiskelu omalla ajalla työn oheen.

Odotukset korkealla – vai ei?

Toiveena Emmalla oli saada lisää varmuutta esimiestyöhön. Hänellä ei työssään varsinaisesti ole henkilöstövastuuta, mutta varsinkin viikonloppuvuoroissa vastuu toiminnasta on hänen harteillaan. Ohjausta ja opastusta on kyettävä antamaan ja nopeitakin päätöksiä tehtävä, sillä toiminta on pidettävä käynnissä.

Elinan kehnot koulukokemukset ja muistot ”rimaa hipoen selviämisestä” eivät aiemmin juuri olleet houkutelleet opintojen pariin. Siksi odotukset olivatkin varovaisen epäluuloisia. Opiskelu on hankalaa ja vaikeaa, hän muisti.

Nälkä kasvaa syödessä –  opiskelunälkä opiskellessa

Etäopiskelu yllätti molemmat positiivisesti. Elina huomasi, että opiskelu onkin kivaa. Iloinen havainto oli, että vaikka hän huomasi, että on paljon opittavaa, paljon hän jo osasikin! Itsensä kehittämiseen heräsi nälkä.

Mieli hakeutuu jo mahdollisten seuraavien opintojen pariin: ehkäpä majoitus- ja ravitsemisalan esimiestyön erikoisammattitutkinto? Oppisopimustutkintojen maksuttomuus ei toki ole vähäinen kannuste.

Itsetuntemuksen lisääntyminen tietopuolisen osaamisen ohella on tuonut uutta varmuutta elämään ja työhön. Uudet näkökulmat vanhaan tekemiseen, uskallus ottaa vastuuta, rohkeus delegointiin ja rohkeus tarttua asioihin on kasvanut. Esimiesrooli on selkeytynyt ja oma esimiesidentiteetti on kirkastunut, he sanovat.

Elina kiteyttää tämän: olen sellainen kuin olen. Haluan olla helposti lähestyttävä esimies.

Emma ja Elina kiittelivät ryhmätehtäviä, varsinkin niitä, joissa samalla alalla työskentelevät opiskelijat työstivät tehtäviä yhdessä. Vertaistuki ja tiedon jakaminen oli niissä antoisaa.

Mitä esimiestaitoja hevosharrastus muka opettaa?

Emma ja Elina ovat molemmat hevosharrastajia, olleet pikkutytöistä alkaen. Opinnot avasivat silmiä vahvuuksille, joita harrastuksen kautta on tullut.

He löysivät yhtymäkohtia esimiestyön ja ratsastuksen ja ratsastuksen ohjaamisen kanssa: isoja eläimiä on käsiteltävä fiksusti, sillä ne voivat olla arvaamattomia. Tilanteita on ennakoitava, valmistauduttava hyvissä ajoin mahdollisiin riskeihin. Ratsastusleireillä ja -tunneilla ”kiljuvia pikkutyttöjä” on ohjattava ne kuuluisat silmät selässäkin hevosten silmälläpidon lisäksi. Koko paketti on hallittava.

Koronakokemuksia nelostiellä

Liikenneasemat ja niiden ravintolat ovat pikaruokapalveluita, matkantekijöiden on päästävä ripeästi jatkamaan kulkuaan. Monet kulkijat nälkä yllättää yhtaikaa, ruuhkahuippuja on joskus vaikea ennakoida, vaikka osa niistä tiedetäänkin.

Korona on Emman ja Elinan mukaan näkynyt asiakkaiden käyttäytymisessä. Liekö huoli ja pelko kiireen ohella, jotka saavat asiakkaat hankalammiksi, joskus hyökkäävämmiksi. Rajoituksia testataan joskus yllättävästi, kuin ne eivät kaikkia koskisi. Asiakaspalvelijat toivovatkin ymmärrystä ja vastuuta rajoitusten noudattamiseen, ihan jokaiselle. Kaikkihan olemme omalla tavallamme vaikuttamassa.

Vahva suositus jokaiselle vuoropäällikölle: tämä on just sulle!

Moni vuoropäällikkö on siirtynyt tehtäväänsä tekemällä ensin perustyötä vuorossaan – eikä se lopu yleensä päällikkönäkään. Vuoropäällikkö voi olla roolissaan hukassa, puun ja kuoren välissä, osittain samoissa hommissa kuin muutkin, osittain vastuullisempana, muiden perään katsojana. Tehtävä ei ole helppo kokeneelle työntekijälle saati vastikään työelämään tulleelle nuorelle. Joskus syvään päähän joutuu äkkiseltään, ja silloin tuki on tarpeen.

Melkein yhteen ääneen molemmat suosittelevatkin lähiesimieskoulutusta kaikille vuoropäälliköille, joilla ei ole esimieskoulutusta. Opinnot antavat monenlaisia valmiuksia ja sitouttavat työhön.

Onnea valmistuville lähiesimiehille työhön ja elämään! Tervetuloa Avaan toistekin!

Tessi Ranta-aho
viestintäkoordinaattori
Ava-akatemia

Alkavat tutkinnot