Psykologinen turvallisuus tarkoittaa tilaa, jossa ihminen kokee voivansa ilmaista itseään, jakaa mielipiteitään sekä kokeilla uusia ideoita ilman pelkoa nöyryyttämisestä tai tuomitsemisesta.
Psykologinen turvallisuus vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin, työntekijöiden sitoutumiseen ja tuottavuuteen. Turvallisen ilmapiirin luominen auttaa vähentämään työn aiheuttamaa stressiä. Työntekijät voivat paremmin, kun kokevat olevansa osa tiimiä, joka arvostaa heitä ja heidän panostaan.
Kun ihminen tuntee olevansa psykologisesti turvassa, hän on todennäköisemmin valmis jakamaan ideoita, kysymään kysymyksiä ja antamaan palautetta. Turvallinen ilmapiiri edistää keskinäistä luottamusta, jossa ei tarvitse pelätä muiden reaktiota ja ulkopuolelle jäämistä. Se mahdollistaa myös epäkohtien tuomisen esiin rakentavassa hengessä.
Menestyvä tiimi vaatii huippuyksilöitä – vai vaatiiko?
Googlen tunnetussa Aristoteles-projektissa (2012) tutkittiin vuosien ajan menestyviä tiimejä. Tutkimusasetelman hypoteesi oli, että huippuyksilöistä muodostettava tiimi saavuttaisi parhaan tuloksen. Tämä olettamus osoittautui vääräksi.
Merkittävin yksittäinen tekijä, joka korreloi tiimin menestyksen kanssa, olikin psykologinen turvallisuus. Tiimit, jotka ylsivät parhaisiin tuloksiin, olivat niitä, joissa kaikki tiimin jäsenet olivat sitoutunet yhteiseen tavoitteeseen ja osallistuvat keskusteluun yhtä lailla. Tiimin jäsenet kykenivät myös tunnistamaan toistensa tunnetiloja sanattomasta viestinnästä.
Menestyvä tiimi ei siis koostunutkaan huippuyksilöistä, vaan psykologisesti turvallisesta työympäristöstä, jossa jokainen voi jakaa innovaatiot, ideat ja innostuksensa vapaasti. Psykologisesti turvallinen ilmapiiri mahdollisti yksittäisten henkilöiden valjastaa potentiaalinsa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Näin tiimistä kasvoi yksilöitään suurempi.
Aivomme reagoivat stressitekijöihin uhkina
Aivomme ovat kehittyneet jo ennen nykyisenlaista yhteiskuntaa, työelämää ja informaatiotulvaa. Aivojemme tärkeä tehtävä on varmistaa meidän eloonjäämisemme. Tämä tarkoittaa sitä, että erilaisten uhkien havainnointi ympäristöstä on niiden elintärkeä tehtävä.
Ympäristömme uhat eivät kuitenkaan ole enää samanlaisia kuin tuhansia vuosia sitten. Uhan tunteen voi laukaista ahdistava sähköposti, tuleva keskustelu pomon kanssa tai kohtaaminen uuden työporukan kanssa. Erilaiset stressitekijät aiheuttavat meissä luonnollisen, fysiologisen reaktion.
Reaktion vahvuus ja ilmenemistapa vaihtelee temperamentista riippuen. Osa ahdistuu ja vetäytyy, osan keho virittäytyy toimintaan. Jotta vuorovaikutus ihmisten välillä toimisi rakentavasti, olisi tärkeää päästä tästä virittäytyneestä tilasta takaisin psykologisen turvallisuuden tunteeseen.
Kun kohtaamisiin saadaan luotua rento, luottamuksellinen tunnelma, on yhteistyö ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin huomattavasti helpompaa. Tämä on kuitenkin asia, jonka eteen pitää tehdä töitä, niin itsensä, kuin tiiminsä kanssa. Sitoutuminen psykologisen turvallisuuden rakentamiseen työympäristössä parantaa koko tiimin suorituskykyä ja työhyvinvointia.
Johtamisen rooli työpaikan psykologisen turvallisuuden perustana
Jokainen työntekijä vaikuttaa luonnollisesti siihen, minkälainen ilmapiiri työyhteisössä vallitsee. Johtajan rooli psykologisen turvallisuuden edistämisessä on kuitenkin erityisen tärkeä. Kun johtajat ovat avoimia ja kannustavat vuorovaikutukseen ja uusien ideoiden jakamiseen, se edistää ilmapiiriä, jossa työntekijät voivat tuntea olonsa turvalliseksi. Johtaja voi omalla esimerkillään luoda kannustavaa ympäristöä, jossa on tilaa myös virheiden tekemiselle.
Johtajan tulisi viestiä ymmärrettävästi organisaation tavoitteista ja odotuksista, jotta työntekijät ymmärtävät, mitä heiltä odotetaan. Selkeä ja ymmärrettävä kommunikointi edistää psykologisen turvallisuuden tunnetta. Se vähentää epävarmuutta ja auttaa työntekijöitä tuntemaan olonsa turvalliseksi tekemään itsenäisiä päätöksiä.
Turvallinen ilmapiiri nopeuttaa työn vaiheita ja tuo rohkeutta ja pelottomuutta työpaikalle, jolloin kriisitilanteistakin selvitään paremmin. Psykologisesti turvallisessa tiimissä on jaettu käsitys siitä, että epäkohdat uskalletaan ottaa esiin, eikä tarvitse pelätä muiden reaktiota tai ulkopuolelle jäämistä.
Johtaja voi omalla esimerkillään luoda luottamuksellista ilmapiiriä, mutta vastuu on tietenkin jokaisella tiimin jäsenellä. Johtajan on hyvä oppia tunnistamaan laukaisevia stressitekijöitä sekä itsessään, että tiimiläisistään. Stressitekijät ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat suuresti riippuen ihmisen persoonasta, temperamentista ja elämäntilanteesta.
Tiimin henkilökohtaisia stressitekijöitä voi tutkia S.A.F.E.T.Y.-mallin avulla
Ava-akatemialla on neurotutkijoiden kehittämän psykologisen turvallisuuden johtamisen S.A.F.E.T.Y.™-työkaluakkreditointi ainoana Suomessa. S.A.F.E.T.Y. ™ -malli on neurotutkijoiden koostama psykologisen turvallisuuden johtamisen, henkisen vahvuuden kehittämisen, suorituskyvyn ja resilienssin parantamisen työkalu, valmennus ja johtamismalli.
S.A.F.E.T.Y.™-malli on työkalu, jolla voi analysoida yksilön psykologista turvallisuutta ja pohtia sitä tiettyjen ulottuvuuksien avulla. Mallin nimi muodostuu sanoista security (turvallisuus), autonomy (autonomia), fair (oikeudenmukaisuus), esteem (itsetunto, minäpystyvyys), (luottamus) ja y-tekijä (you). Osa-alueet kuvaavat psykologisen turvallisuuden, vahvuuksien ja stressitekijöiden yksilöllistä ilmenemistä.
Psykologinen turvallisuus korreloi voimakkaasti oma-aloitteisuuteen, sisäiseen motivaatioon, yhteistyöhalukkuuteen ja suorituskykyyn. Kun työntekijät tuntevat olonsa turvalliseksi, he ovat todennäköisemmin valmiita haastamaan itseään, ratkaisemaan ongelmia ja kasvamaan ammatillisesti. Tällaisessa työyhteisössä työntekijät ovat sitoutuneita tiimiinsä ja työhönsä, ja myös viihtyvät paremmin työssään.
Kiinnostaako johtaminen ja esihenkilötyö? Haluatko oppia lisää psykologisesta turvallisuudesta?
Tutustu Avan tutkintoihin ja koulutuksiin:
Lue lisää S.A.F.E.T.Y-mallista:
