X-, Y- ja Z-sukupolvet työelämässä – mitä ottaa huomioon eri ikäisiä johdettaessa?

Jokainen meistä on yksilö riippumatta siitä mihin sukupolveen kuulumme. Suuria määriä tutkittaessa huomataan kuitenkin, että arvot ja odotukset vaikuttavat sukupolvien taustalla eri tavoilla. Tämä vaikuttaa myös suhtautumisessa johtamiseen ja työelämään.

Työelämässä on tällä hetkellä kolme sukupolvea: X-, Y- ja Z-sukupolvet. Jokaisella sukupolvella on hieman toisistaan poikkeava suhtautuminen työelämään ja johtamiseen. Jokainen ikäluokka on kasvanut aikuiseksi erilaisessa maailmassa kuin edeltäjänsä ja tämän seurauksena omaksunut erilaisia arvoja ja odotuksia suhteessa työelämään. 

Sukupolvien välillä voi olla eroja esimerkiksi siinä, minkälaisia kommunikaation tapoja suositaan tai miten suhtaudutaan teknologiaan. Nuoremmalle sukupolvelle voi olla luontevinta viestiä sähköisesti, kun taas vanhempi sukupolvi tarttuu mieluiten puhelimeen.  

Eri sukupolvia motivoi erilaisilla painotuksilla henkilökohtainen kehitys, palkkaus, työn merkityksellisyys tai yhteisöllisyys. Eroja löytyy myös siitä, minkälaista ilmapiiriä ja johtamiskulttuuria työpaikalle toivotaan.
 

X-sukupolvi, eli noin vuosina 1960 – 1977-syntyneet
 

X-sukupolven edustajat ovat tällä hetkellä noin 4060-vuotiaita.  Sukupolvi kasvoi suurten ikäluokkien jälkeen suomalaisen yhtenäiskulttuurin arvoihin, asenteisiin ja tapoihin. X- sukupolvelle hyvinvointiyhteiskunta on ollut itsestäänselvyys.  

Suurin osa x-sukupolvesta on ollut jo aikuisia kun internet ja matkapuhelimet yleistyivät. X-sukupolvi on nähnyt miten kansainvälistyminen, lamat ja teknologian murros on muuttanut yhteiskuntaa, ja he ovat oppineet sopeutumaan isoihin muutoksiin ja oppimaan jatkuvasti uutta.  

X-sukupolvelle keskeinen motivaattori on työstä saatava kompensaatio ja tietyn elintason saaminen ja ylläpitäminen. Sukupolvi on urakeskeisempi verrattuna nuorempiin sukupolviin. Nousu johtaviin asemiin tarkoitti heille rennompaa ja osallistavampaa otetta kuin edeltävällä sukupolvella. Esihenkilö on kuitenkin auktoriteetti. Johtajilta toivotaan tukea ja ohjausta, mutta samalla myös itsenäisyyttä tehdä päätöksiä. 

 

Y-sukupolvi, eli noin 1980–1997 – syntyneet
 

Y-sukupolvi eli milleniaalit, ovat tällä hetkellä noin 2540-vuotiaita ja suurin työmarkkinoilla oleva sukupolvi. Milleniaalit syntyivät globaaliin kulutusyhteiskuntaan ja ovat ensimmäinen niin sanottu diginatiivi sukupolvi, jolla on ollut lapsesta asti pääsy internettiin. Yksilöllisyys on milleniaalisukupolvelle keskeinen arvo.  

Monet milleniaalit ovat matkustelleet lapsesta lähtien ja ovat edellisiä sukupolvia kansainvälisempiä. Myös vapaa pääsy internettiin on lisännyt kansainvälisyyttä, verkostoitumista ja kielitaitoa. Sukupolvi on myös edellisiä sukupolvia paremmin koulutettu ja tietoisempi oikeuksistaan.  

Y-sukupolven työsuhteet ovat olleet lyhyempiä verrattuna aiempiin sukupolviin. He ovat kokeneet taloudellista epävarmuutta, eivätkä rakenna elämäänsä uran tai yhden työnantajan varaan. Työ ei myöskään ole itseisarvo, vaan työtä tehdään elääkseen. Milleniaalit arvostavat työelämässä joustavuutta, yksilöllisyyden huomioimista ja mahdollisuutta kehittää itseään. Myös työn merkityksellisyys on tärkeää. Perinteiset hierarkiat koetaan vanhanaikaisina. Johtajuus on jotain, joka tulee ansaita.
 

Z-sukupolvi, eli noin vuoden 1997 jälkeen syntyneet

Vanhimmat z-sukupolven edustajat eli zoomerit ovat tällä hetkellä noin 24-vuotiaita. Zoomerit ovat syntyneet langattomien verkkojen ja sosiaalisen median aikakautena. Digitaalinen maailma on heille olennainen osa vuorovaikutusta. Sosiaalisessa mediassa rakennetaan yhteisöjä yhdessä samanhenkisten ja samoista asioista kiinnostuneiden kanssa.  

Z-sukupolvi on kasvanut itsearviointien maailmassa. He kyseenalaistavat mielellään totuuksia ja kaipaavat perusteluita. Zoomereilla on halu vaikuttaa asioihin ja ilmaista itseään. Itseilmaisun lisäksi z-sukupolvella on myös korostunut tarve yhteisöllisyyteen ja sosiaaliseen verkostoitumiseen.  

Z-sukupolvi vierastaa hierarkioita ja on mieluummin yhteistyökumppani kuin johdettava. Johtamisen toivotaan olevan joustavaa, innostavaa ja erilaisuutta hyväksyvää. Työnantajalta arvostetaan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta sekä yhdenvertaisuuden toteutumista. He haluavat olla osa yhteisöä, jolla on positiivinen vaikutus yhteiskuntaan ja ympäristöön.
 

Kaipaatko lisää tietoa johtamisen tai esihenkilötyön tueksi?

Tutustu näihin tutkintoihin ja hae mukaan:

 LEAD-johtamisvalmennus

Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Lähiesimiestyön ammattitutkinto

Alkavat tutkinnot