Konsultti voi toimia monella erikoisalalla; esimerkiksi johtamisessa, markkinoinnissa, viestinnässä, taloudessa tai myynnissä. Laajemmin ajateltuna konsultointia on kuitenkin jokaisella alalla. Jokainen meistä on varmasti joskus antanut ja kysynyt neuvoja erilaisista omaan työhömme liittyvistä asioista.
Nykymuotoisen ammatillisen konsultoinnin voidaan ajatella syntyneen 1900-luvun vaihteessa teollistumisen aikoihin. Liiketoiminnan ja teollisuuden työprosessit monimutkaistuivat niin, ettei jokaiseen kysymykseen tai ongelmaan löytynyt aina tietotaitoa oman yrityksen sisältä. Toisaalta konsultointia, eli neuvojen pyytämistä asiantuntijoilta, on varmasti harjoitettu tavalla tai toisella läpi ihmiskunnan historian.
Konsultointi voi tänä päivänä olla ammattimaista, yksi osa omaa työnkuvaa tai työelämässä vastaan sattuvia satunnaisia tilanteita. Konsultti ei ole suojattu ammattinimike, eikä konsultille ole tiettyä määrättyä koulutusta. Konsultti voi olla generalisti, joka ohjaa uudenlaiseen ajatteluun, tai tietyn alan erikoistunut asiantuntija. Konsultti ei ole kuitenkaan lähtökohtaisesti pelkkä asiantuntija, vaan konsultin näkökulma on auttamisessa.
Mitä kaikkea konsultointi on?
Konsultoinnin voi jakaa esimerkiksi sisäiseen ja ulkoiseen konsultointiin. Sisäinen konsultointi on yksinkertaisuudessaan kollegan auttamista. Sisäisessä konsultaatiossa käytetään apuna organisaatiossa toimivan henkilön asiantuntemusta.
Sisäinen konsultointi voi siis olla neuvon kysymistä, kollegan kanssa sparrailua ja ajatusten jakamista tai muulla tavoin asiantuntijuuden, tiedon ja näkemysten antamista päätöksenteon tueksi omassa organisaatiossa.
Ulkoinen konsultointi on organisaation auttamista. Näin voidaan hyödyntää asiantuntijuutta, jota omasta organisaatiosta ei löydy. Lisäksi ulkopuolisen asiantuntijan ajatukset voivat tuoda esiin erilaisia uusia näkökulmia, jotka muuten jäisivät pimentoon.
Ammattimainen konsultointi ja liikkeenjohdon konsultointi
Vuonna 2017 Suomessa toimi 13000 ammattimaista konsulttia. Konsultti voi toimia yrittäjänä tai olla konsulttiyrityksen työntekijä.
Konsultin tärkein tehtävä auttaa omalla osaamisellaan yritystä kehittymään, menestymään ja pärjäämään paremmin. Konsultti voi esimerkiksi auttaa yrityksen johtoa oivaltamaan asioita ja antaa uusia näkökulmia oman asiantuntemuksensa avulla.
Vuonna 2019 ilmestyneessä kirjassa Juppi, hippi vai punkkari – Mitä tapahtuu huomenna konsultille? (Iivari, Piha, Tuominen) liikkeenjohdon konsultointi jaettiin viiteen eri kategoriaan:
- Strategiakonsultointi
Strategiakonsultointiin sisältyy isot liiketoimintaan vaikuttavat päätökset, pitkän tähtäimet missiot ja visiot ja periaatteet.
- Operaatiokonsultointi
Operaatiokonsultointiin sisältyy prosessien johtamista, tuotantoketjujen tehostamista, ulkoistamista tai esimerkiksi tuotannollisen prosessin optimointia kustannustehokkaammaksi.
- Taloudellinen konsultointi
Taloudelliseen konsultointiin sisältyy esimerkiksi taloushallinnon asiat, yrityskaupat, riskien hallinta ja juridiikka.
- Hr-konsultointi
Hr-konsultointi liittyy koulutuksen, kehittymisen, henkilöstötyytyväisyyden ja urapolkujen kehittämiseen.
- Liiketoiminnan vauhdittaminen
Tähän kategoriaan sisältyy esimerkiksi viestintä, markkinointi, isot kampanjat, brändin rakentaminen ja mainonta.
Systeeminen konsultointi ja systeeminen ajattelu on nykypäivää
Parhaimmillaan konsultti on siis ammattilainen, joka tuo omalla osaamisellaan ja näkemyksellään esiin uusia ratkaisuja ja vähentää huolia ja hankaluuksia. Nykyaikainen konsultointi on auttamista, joka hyödyntää systeemistä ajattelua. Sen ytimessä on kokonaisvaltaisen ymmärryksen rakentaminen ulkoa annettujen patenttiratkaisujen sijaan.
Systeemisessä ajattelussa otetaan huomioon kokonaisuus, jonka kaikki osaset vaikuttavat toisiinsa. Muutos yhdessä asiassa aiheuttaa muutoksia myös toisaalla, eikä yksi ratkaisu toimi kaikissa tilanteissa. Systeeminen ajattelu on isompien kokonaisuuksien näkemistä ja hahmottamista, ei vain omasta rajatusta osuudesta huolehtimista.
Systeemisessä ajattelussa otetaan tietoisesti huomioon erilaiset näkökulmat. Esimerkiksi organisaation toiminta näyttäytyy eri työtehtävissä oleville henkilöille eri tavoilla, ja eri rooleissa toimivilla on myös käytössään myös erilaista tietoa. Systeeminen ajattelu on siis myös valmentavan johtamisen työkalu, jossa painopiste siirretään yksittäisten henkilöiden ja asioiden seuraamisesta koko systeemin toimintaa hahmottaviin malleihin.
