Katja Laurinolli valmistui Diakonia-ammattikorkeakoulun kaksivuotisesta koulutuksesta STOry-työnohjaajaksi. STOry-nimike tarkoittaa, että työnohjaaja on koulutettu Suomen Työnohjaajat ry:n suositusten mukaisesti ja työnohjaaja noudattaa yhdistyksen eettisiä periaatteita.
Hän tutki opintotoihin kuuluvassa kehittämistehtävässään työelämän eri ohjausmuotoja, kuten työnohjausta, coachingia, mentorointia ja työyhteisösovittelua.
“Huomasin, että ohjauspalveluiden käyttö on työelämässä vielä melko vähäistä. Usein ei ole selkeää käsitystä siitä, mitä menetelmää voisi hyödyntää missäkin tilanteessa”, Katja sanoo.
Ava-akatemian blogissa onkin aiemmin esitelty mentorointia ja coachingia.
Mutta mitä työnohjaus tarkoittaa?
Työnohjauksessa tutkitaan yhdessä omaa työtä
Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä koulutetun työnohjaajan tuella. Se tarjoaa tilan käsitellä työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyviä kysymyksiä, kokemuksia ja tunteita rauhassa, oman ohjaajan kanssa.
”Työelämässä on paljon tekijöitä, joihin ei voi vaikuttaa, kuten työkulttuuri tai muutostekijät. Työnohjaus auttaa hahmottamaan työn kokonaisuuden ja oman työn roolin siinä. Se auttaa vähentämään ahdistusta asioista, joihin ei voi vaikuttaa”, Katja sanoo.
Työnohjaus voi olla yksilö- tai ryhmätyönohjausta. Työnohjaus on luottamuksellinen prosessi, jossa tapaamisia on yleensä 5–10 kertaa ohjattavien tarpeista riippuen. Työnohjauksen alussa tehdään työnohjaussopimus, jossa määritellään tavoitteet ja teemat.
”Työnohjauksessa tutkitaan työn perustehtävää yhdessä ohjattavan tai tiimin kanssa. Se on työnohjauksen keskeinen sisältö”, Katja sanoo.
Tarkoitus on siis selkeyttää työn tavoitteita ja parantaa työskentelyn sujuvuutta. Se tukee työyhteisön ja työntekijän ratkaisukeskeistä ajattelua ja näin vahvistaa organisaation kykyä sopeutua muutoksiin.
Mikä erottaa työnohjauksen ja coachingista?
”Työnohjaus ei ole käsitteenä kovin tunnettu. Se tunnetaan paremmin sosiaali- ja terveysaloilla, jossa työnohjaus on osittain lakisääteistä ja juurtunut osaksi toimintaa. Bisnespuolella työnohjaus tunnetaan heikommin. Coaching on monelle tutumpi termi”, Katja kertoo.
Coachingissa ohjattava määrittää tavoitteet, ja valmentaja auttaa luomaan strategian niiden saavuttamiseksi. Suhde on valmentajan ja valmennettavan välinen. Työnohjauksessa on samankaltaisia elementtejä, mutta keskiössä on työn tutkiminen yhdessä.
”Coaching on menetelmänä erilainen, mutta ne voivat tukea toisiaan. Työnohjaus voi olla alkuvaiheen tuki, kun taas coaching voisi viedä työnohjauksessa saavutettuja asioita eteenpäin. Työnohjaus keskittyy työn ohjaamiseen, kun taas coaching lähtee enemmän henkilökohtaisista tavoitteista”, Katja sanoo.
Työnhjaus tarjoaa oivalluksia ja uusia näkökulmia työhön
Ohjaus tarjoaa harvinaisen tilaisuuden pysähtyä tutkimaan omaa työtä ja sen haasteita. Se antaa mahdollisuuden reflektoida, tunnistaa vahvuuksia ja kehityskohteita sekä tuo tarvittavaa etäisyyttä työhön ja sen tarkasteluun. Onnistunut työnohjaus synnyttää oivalluksia, vahvistaa omia voimavaroja ja parantaa mielialaa.
“Myös tunteita voidaan käsitellä, ja niille annetaan tilaa. Tavoitteena on tukea työssä jaksamista, kirkastaa työn perustehtävää ja auttaa muutostilanteissa, joissa työyhteisön dynamiikka voi järkkyä. On tärkeää, että ohjattavat saavat puhua ulkopuolisen kanssa ja saada vastakaikua ajatuksilleen”, Katja kertoo.
Kaikki tämä vaatii ohjattavalta motivaatiota, sitoutumista ja avoimuutta. ”Työnohjaus sopii periaatteessa kaikille, mutta erityisesti se on suunnattu ihmisten kanssa työtä tekeville, kuten esihenkilöille, sekä erilaisiin muutostilanteisiin ja ammatti-identiteetin vahvistamiseen.”
Kiinnostuitko työnohjauksesta? Ota yhteyttä:
Katja Laurinolli
Koulutuspäällikkö
040 746 0405
katja.laurinolli@akatemia.fi
