Elämämme tärkein taito: keskusteluälykkyys

Eipä ihme, että Helena Åhmanin kirja ”Keskusteluälykkyys painetilanteissa” voitti tänä vuonna Suomen paras bisneskirja -palkinnon. Kirja on täynnä helmiä, vinkkejä ja viisauksia, joille voi löytyä käyttöä niin työssä kuin kotonakin keskustelu- ja neuvottelutilanteissa. Mitä siis on keskusteluälykkyys?

Suomen paras bisneskirja -palkinto jaetaan joka toinen vuosi. Helena Åhman voitti jo kolmannen kerran tämän palkinnon. Onneksemme olemme saaneet Helenan valmentamaan Ava-akatemiassa Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon opiskelijoita tänä vuonna, ja tästäpä löytyi hyvä kytkös haastatella häntä keskusteluälykkyydestä.

Kirja on täynnä helmiä, vinkkejä ja viisauksia, joille uskon meillä kaikilla olevan käyttöä niin työssä kuin kotonakin keskustelu- ja neuvottelutilanteissa. Juttutuokiomme vahvisti näiden asioiden tärkeyttä ja moninaisuutta sekä avasi sitä, että kyseessä on järkeenkäyvä ja opittavissa oleva taito.

Mitä on keskusteluälykkyys ja mikä tekee siitä tärkeän?

Keskusteluälykkyys on yhdistelmä tilannetajua, joustavuutta ja empatiaa, kykyä ymmärtää toisen ihmisen näkökulmaa. Vuorovaikutustilanteissa tarvitsemme oman tunnetilamme tunnistamista ja säätelykykyä, rohkeutta ottaa asioita esiin ja ymmärrystä jättää joitakin asioita ehkä myöhempään käsittelyyn, tilanteen ”lukemista”.

Stressin ja paineen alla monet taidoistamme jäävät tunnereaktioiden alle, ne unohtuvat ja olemme tunteen vietävissä, eikä siitä aina hyvää seuraa. Monet mahdollisuudet hukataan ja ihmissuhteitakin rikotaan näissä hallitsemattomissa tilanteissa.

Helena kertoo hauskan ja mieleenpainuvan esimerkin siitä, miten biisoni ei pakene tai käänny takaisin, kun se kohtaa hiekkamyrskyn aavikolla – biisoni selviää hiekkamyrskystä nopeimmin sillä, että se suuntaa sen läpi, menee sitä vastaan. Rohkeasti, kun myrsky joka tapauksessa on päällä, biisoni ei pakene sitä. Meidän hiekkamyrskymme voi olla vaikea keskustelu, jonka mieluummin välttäisimme kokonaan, mutta se vaan on käytävä ja uskallettava olla kuin biisoni.

Monesti esimiehen ja johtajan tontille kertyy hankalia tilanteita, jotka on hoidettava. Hoidetaanko ne vain pois päiväjärjestyksestä vai käytetäänkö tilanteet asioiden edistämiseen ja kehittämiseen?

Elämän tärkein taito!

Helena Åhman on opiskellut, tutkinut ja tarkkaillut ihmisten käyttäytymistä neuvotteluissa, jopa henkeä uhkaavissa panttivankitilanteissa. Hän on halunnut löytää ytimen ja kaavan siihen, miten niissä menestytään. Arjen tilanteet ovat vähemmän vaarallisia, mutta sama kaava toistuu niissäkin ja Helena nostaakin keskusteluälykkyyden elämän tärkeimmäksi taidoksi. Ei sen vähempää.

Miten hankalista neuvotteluista ja keskusteluista parhaiten selvitään?

Jotta keskustelussa löydetään yhteinen näkemys, tarvitaan luottamuksellista yhteyttä keskustelijoiden välille. Keskustelu vaatii rohkeutta ottaa asioita esille, olla epämukavuusalueella, jossa on epävarmuutta, pelkoa epäonnistumisesta sekä hylätyksi tulemisesta. Tunteet ovat pinnalla kaikilla osapuolilla, kun jotain itselle tärkeää on pelissä. Tunteet, joiden emme ajattele edes kuuluvan työpaikalle. Keskustelijat eivät aina ole samalla viivalla, samalla aaltopituudella eivätkä tavoitteet ole samoja. Molemmat kuitenkin pyrkivät osaltaan parhaaseen lopputulokseen, mikä se sitten onkaan.

Tiedostamalla ja havainnoimalla omaa toimintaansa ja tarkkailemalla toisia – harjoittelemalla, ja muutoshalukkaana, ”ensi kerralla paremmin” -mentaliteetilla pääsee pitkälle. Tässä keskeisiä havaintoja, keskusteluälykkyyden kehittämisen elementtejä, joita Helenan tutkimukset tuottivat.

Tunteet:

aina mukana, kotona, työssä. Tunteet vaikuttavat järkipäätöksiimme, joten on parasta tunnustaa: tunteet kuuluvat minuun. Tunteillemme emme voi mitään, mutta sille, miten niiden annamme vaikuttaa ja miten niitä tuomme mukaan tilanteisiin, voimme. Tunnistamalla omat tunteemme, tuntemalla luontaiset tapamme reagoida tunteisiin opimme säätelemään sekä tunteita että käyttäytymistämme.

Suoruus ja empatia:

taitava kriisikeskustelija rohkenee ottaa asiat puheeksi, nostaa kissan pöydälle hyökkäämättä toista vastaan. Suoruus ei tarkoita, että sanon ”suorat sanat”, vaan kiertelemättä pyrin selkeään, rehelliseen asioiden avaamiseen. Halu ymmärtää toisen näkökulmaa, selvittää, mitä hän haluaa ja minkä vuoksi, on empatiaa. Aito kuunteleminen ymmärryksen lisäämiseksi ja tarkentava kysyminen asioiden selventämiseksi kertovat halusta keskusteluun.

Havainnon ja tulkinnan erottaminen toisistaan:

mitä näen, kuulen, haistan, ovat aisteilla havaittavia havaintoja, kun taas se, mitä näkemästäni tai kuulemastani ajattelen, mitä niistä nousee mieleeni, ovat tulkintoja näkemästäni ja kuulemastani. Heränneet tunteet ovat reaktioita, joihin olen oppinut vastaavissa tilanteissa, ne ovat totta, ja ne on hyvä tunnistaa. Kuinka paljon annan tulkintojeni ja reaktioitteni vaikuttaa toimintaani ja käyttäytymiseeni, on opittavissa oleva taito, ihan totta!

Hidastaminen:

kun tilanne kuumenee, voi olla aikalisän paikka. Tulta päin ei aina kannata rynnistää. Yksinkertaisin, helpoin, aina mukana kulkeva menetelmä on hengittäminen. Keskity siihen, syvennä hengitystä, venytä uloshengitystä hiukan pidemmäksi. Se antaa aikaa ajatella, se irrottaa hetkessä ja hetkeksi tunteesta, joka on viedä mennessään, antaa näkökulman vaihtamiselle tilaisuuden, rauhoittaa. Muutama hidastettu, syvä hengenveto ja uloshengitys. Kokeile! Joka päivä, kesken minkä tahansa. Hengitäthän muutenkin. Opettele käyttämään sitä hyväksesi.

Joustavuus:

taitoa käyttäytyä viisaasti. Haistella, nähdä ja kuulla, havainnoida toisen tilannetta, kysyä tulkitsematta, ja kuunnella. Osata pakittaa tarpeen tullen, sanoittaa omia tunteitaan ja sitä mitä tarkoittaa, tai mitä tuli sanotuksi. On myös hyvä osata valita oikea hetki, eikä se ole välttämättä se, kun käyt kuumana käsiteltävästä asiasta tai asia on kuuma. Hidastaminen jäähdyttää.

Etäilyn haasteet

Helena painottaa, että etätyö ja etäyhteydet lisäävät haastetta vuorovaikutuksessa. Kirjoitetut viestit, pikaviestit ja sähköpostit ovat vaaran paikkoja hankalien asioiden hoitamisessa. Kun ystävällinen tai utelias äänensävy ei viestin kautta välity, viesti saattaa vaikuttaa tylyltä. Varsinkin, kun pyrimme olemaan nopeita, sanomme asiat lyhyesti, selittelemättä, vaara väärinymmärryksiin kasvaa. On tärkeää tiedostaa, että viesti ei aina saavuta vastaanottajaa sellaisena kuin sen tarkoitimme. Tässäkin, tulkinnan varaa jää helposti. Kysy siis. Kysy lisää. Tarkenna ja varmista: ymmärsinkö oikein, kun ymmärsin, että…

 

 

Helena Åhman on työpsykologian tohtori (TkT), KM, johdon sparraaja, kolminkertainen Ekonomien kirjallisuuspalkinnon voittaja ja Vuoden puhuja. Hän pitää keskusteluälykkyydestä ja tunteiden kohtaamisen taidosta yhteisiä puhe-livemusiikki-luentoja yhdessä Suurlähettiläiden keulahahmona tunnetun Jussu Pöyhösen kanssa, ja on muutenkin innostunut tieteiden, taiteiden ja käytännön keinojen yhdistämisestä.

 

Helenaa jututti ja muistiinpanot talteen kirjasi
Ava-akatemian viestintäkoordinaattori
Tessi Ranta-aho

Alkavat tutkinnot