Mieli ja aivot sen toiminnanohjausjärjestelmänä ohjaavat päätöksentekoamme ja käyttäytymistämme. Neurotiede ja psykologia auttavat meitä ymmärtämään niiden toimintaa. Tiede on tuottanut vahvaa näyttöä mm. siitä, että oikeanlainen hengittäminen ja mindfulness-harjoittelu vähentävät stressitasoa.
”Osaammeko kuitenkaan valjastaa lisääntynyttä tietoa oman toimintamme kehittämiseksi?”, Ava-akatemian koulutuspäällikkö Mirka Kuitunen kysyy. Neuro- ja johtamistutkijoiden kehittämä Brain-Based Leadership vastaa tähän haasteeseen yhdistämällä uusinta tutkimuksellista tietoa neurotieteestä ja suorituskyvyn johtamisesta.
Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnossa perehdytään Brain-Based Leadershipin työkaluihin
Johtamis- ja asiantuntijatyö muuttuu monin tavoin vaativammaksi. Esimerkiksi tuottavuuden vaatimukset kasvavat ja rutiininomaiset työtehtävät automatisoituvat, joten tarvitsemme lisää kapasiteettia ongelmanratkaisuun, päätöksentekoon, suunnitteluun ja tekemiseen. Niinpä myös tarve vaikuttavampiin johtamisen ja asiantuntijatyön menetelmiin lisääntyy.
”Vastauksia näihin tarpeisiin tarjoaa massiivisen kansainvälisen neuro- ja johtamistutkimuksen tuloksia soveltava Brain-Based Leadership, joka tarjoaa konkreettisia työkaluja johtamis- ja asiantuntijatyön arkeen. Yleisimmät kommentit Ava-akatemian johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon ohjelmaan kuuluvasta Brain-Based Leadershipistä ovat, että tämä on uutta, mielenkiintoista ja hyödyllistä”, Mirka kertoo.
Psykologinen turvallisuus suorituskyvyn perustana
Aivot skannaavat jatkuvasti erilaisia uhkia ympäristöstämme. Nykyisessä työelämässä nämä uhat ovat pääasiassa sosiaalisia: koenko kuuluvani ryhmään, tulenko kuulluksi, onko minulla mahdollisuus vaikuttaa työhöni, tunnenko oloni turvalliseksi ilmaisemaan itseämme vapaasti jne.
”Psykologinen turvallisuus ja sen johtaminen on Brain-Based Leadershipin ytimessä. Koemmeko olevamme uhattuina vai tunnemmeko olomme turvalliseksi? Yksinkertainen ja usein tiedostamaton johtopäätös ohjaa aktiivisuuttamme, vuorovaikutushalukkuuttamme, sitoutumistamme ja samalla suorituskykyämme. ”
Uhkan kokeminen aktivoi pelkotilan ja saa ihmisen puolustuskannalle. Pelkotilassa mieli vetäytyy henkiseen siiliasentoon, jolloin kuunteleminen ja ymmärtäminen vaikeutuvat, työmuistin kapasiteetti laskee ja rohkeus romahtaa. Pitkittyessään tila on jopa terveydelle vaarallinen. Jos työpaikalla pelätään, ei organisaatiossa voi tapahtua niitä asioita, jotka ovat tavoitteiden saavuttamisen kannalta toivotuimpia.
Turvallisuuden kokemukset puolestaan lisäävät rohkeutta, oma-aloitteisuutta ja luovuutta sekä parantavat ongelmanratkaisu- ja suorituskykyä. ”Kun opimme ymmärtämään mielen toimintaa, sen pitäisi vaikuttaa mahdollisuuksien rajoissa myös siihen, miten ihmisiä johdetaan”, Mirka tiivistää.
Mieltä on vaikea pakottaa
Mirka kertoo esimerkkinä tilanteen, jossa työpaikalla päätetään pitää ideariihi. Usein yksi ennalta määritelty ihminen alustaa, esittelee ongelman ja tuo ratkaisun raamit. Ihmisen mieli toimii niin, että muut alkavat usein peesaamaan alustajaa, ja oikeastaan asia on päätetty ennen kuin yhteistä ideointia on päässyt edes syntymään.
”Jos oikeasti halutaan ideoita puhtaalta pöydältä, tilanne kannattaisi fasilitoida eri tavalla.” Mirka sanoo. Moni varmasti tunnistaa tilanteen, jossa jokin uusi idea tai ratkaisu ongelmaan ilmestyy kuin tyhjästä esimerkiksi suihkussa ollessa. Tämä johtuu siitä, että mieli on rentoutuneessa tilassa ja saanut käsitellä aihetta rauhassa jo pitempään.
”Usein yritetään liian strukturoiduksi ja nopeasti ratkaista asioita, ei anneta aikaa ja tilaa ajatuksien muotoutumiselle. Mitä monimutkaisemmasta ongelmanratkaisusta on kyse, sen parempi olisi ottaa huomioon mielen toiminnan realiteetit. ”
Stressin syyt ja seuraukset ovat yksilöllisiä
Ihmisen mieli ja keho ovat kovilla tietotyössä. Hyvinvoinnille riskejä aiheuttavat mm. ylivireys, reagoiminen stressitekijöihin ja kertyvä kuormitus, joiden syyt ja seuraukset ovat hyvin yksilöllisiä. ”Koska ei ole olemassa yhtä ainoaa stressinhallinnan mallia, joka toimisi kaikkiin kaikissa tilanteissa, on tärkeää, että työyhteisöissä opitaan tunnistamaan yksilöllisiä stressitekijöitä ja stressikäyttäytymistä. Suuri osa työpaikoilla ilmenevistä ristiriidoista tulee väärinkäsityksistä, kun emme ymmärrä toisiamme.”
”Yksilön on tärkeää oppia tunnistamaan niitä merkkejä, jolloin stressimittarit alkavat kohota. Eräs havainnollinen ja toimiva työkalu on neurotieteen tohtorin Dan Radeckin työryhmineen kehittämä S.A.F.E.T.Y.™-malli, joka auttaa tunnistamaan henkilökohtaisia stressitekijöitä, Mirka toteaa.
”Johtajalle on hyödyllistä kyetä reflektoimaan stressitekijöitään, koska hallittu stressikäyttäytyminen johtaa usein laadukkaaseen päätöksentekoon ja johtamiskäyttäytymiseen. Johtaja ei tietenkään voi vaikuttaa kaikkeen, mutta hän luo esimerkillään työyhteisössä yleisesti hyväksyttyjä toimintatapoja.”
Mirka Kuitunen
Koulutuspäällikkö
043 824 3612
mirka.kuitunen@akatemia.fi
Lue lisää Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnosta ja hae mukaan!
