Otimme yhteyttä Erilaisten oppijoiden liiton toiminnanjohtaja Sarianna Reinikaiseen, ja kysyimme, mitä jokaisen esihenkilön olisi hyvä tietää oppimisvaikeuksista.
Miten Erilaisten oppijoiden liitto määrittelee oppimisvaikeudet?
Erilaisten oppijoiden liitto keskittyy erityisesti niin kutsuttuihin kapea-alaisiin oppimisvaikeuksiin, joita ovat lukivaikeus, matematiikan vaikeus ja hahmottamisen vaikeudet. Noin 5–10 prosentilla ihmisistä on lukivaikeus ja 3–5 prosentilla matematiikan vaikeus. Hahmottamisen vaikeuksien esiintyvyyttä ei ole tarkasti selvitetty.
Arkikielessä termi oppimisvaikeus saattaa olla harhaanjohtava, sillä se ei tarkoita, että henkilöllä olisi vaikeuksia oppia uutta. Päin vastoin, monet voivat olla erinomaisia oppijoita! Vaikeudet liittyvät usein vain tiettyihin osa-alueisiin, kuten lukemiseen tai pitkien tekstien käsittelyyn.
Oppimista ja työssä suoriutumista voi hankaloittaa myös esimerkiksi erilaiset nepsy-ominaisuudet, kuten ADHD ja tai autisminkirjo. Ne voivat esiintyä myös yhdessä oppimisvaikeuksien kanssa, jolloin haasteet ovat usein jossain määrin suuremmat kuin kapea-alaisissa oppimisvaikeuksissa.
Mihin Erilaisten oppijoiden liitto haluaa vaikuttaa?
Viime vuosina järjestömme on keskittynyt enemmän aikuisiin ja työikäisiin, koska tälle ryhmälle on tarjolla niukasti oppimisen tukea. Julkisen sektorilla on omat velvollisuutensa esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa, mutta aikuisten maailmassa ei ole selkeää lainsäädäntöä tai tukijärjestelmää oppimisen tukemiseksi.
Pyrimme lisäämään tietoa oppimisen ja työn tekemisen apuvälineistä. Koulutamme myös kokemusasiantuntijoita ja haluamme tuoda heidän ääntään kuuluviin. Olisi tärkeää ymmärtää, että oppimisvaikeudet eivät liity ihmisen älykkyyteen. Henkilö, jolla on oppimisvaikeuksia, voi olla erittäin kyvykäs omaksumaan tietoa ja oppimaan uusia asioita itselleen sopivalla tavalla, ja monilla on valtavasti lahjoja ja potentiaalia.
Minkälaista tukea aikuisena voi saada oppimisvaikeuksiin?
Tukimuotojen saatavuus aikuisten oppimisvaikeuksiin on valitettavan rajallista. Esimerkiksi työllisyyspalveluissa on merkittäviä puutteita oppimisvaikeuksien tunnistamisessa. Monet työttömyyden taustalla olevat haasteet voivat liittyä oppimisvaikeuksiin. On iso epäkohta, että ne jäävät usein tunnistamatta, koska oikeanlainen tuki voisi auttaa eteenpäin.
Monille on iso helpotus tunnistaa, saada diagnoosi ja hyväksyä omat oppimisvaikeudet ja löytää sitä kautta keinoja niiden kanssa elämiseen. Itsetunnon vahvistaminen ja usko omiin kykyihin ovat ensiarvoisen tärkeitä. On rohkaisevaa yrittää ja kokeilla erilaisia asioita ja saada onnistumisen kokemuksia.
Olisi tärkeää, että aikuiset oppivat tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja löytämään keinoja, joilla voivat kompensoida tai ohittaa vaikeuksiaan. Tässä voivat auttaa erilaiset teknologiset apuvälineet, kuten puhelimet ja tietokoneet, joissa on runsaasti sovelluksia ja ohjelmia oppimisen tueksi.
On tärkeää myös löytää työpaikka, jossa voi menestyä omana itsenään ja jossa omat oppimisvaikeudet eivät ole jatkuvasti esteenä. Monella saattaa olla taustalla huonoja kokemuksia koulumaailmasta. Oikea työpaikka voi olla valtavan paljon parempi kokemus, jossa pääsee käyttämään ja kehittämään omia vahvuuksiaan.
Minkälaisia vääriä ennakkoluuloja oppimisvaikeuksista esiintyy työpaikoilla?
Moni ei tiedä, mitä oppimisvaikeudet tarkoittavat. Saatetaan jopa ajatella, että emme halua työpaikalle sellaista ihmistä, joka ei opi. Siitä ei tietenkään ole oppimisvaikeuksissa todellisuudessa kyse. Jos ei ymmärretä erilaisia oppijoita, työntekijä saatetaan myös virheellisesti leimata hankalaksi tai epämotivoituneeksi.
Vaikka ihmisellä olisi oppimisvaikeus, hänellä on valtavasti enemmän osaamista, lahjakkuutta ja potentiaalia verrattuna siihen vaikeuteen. Oppimisvaikeus ei tarkoita, että olisi millään tavalla muita huonompi työntekijä.
Oppimisvaikeudet ovat niin yleisiä, että jos työpaikalla on useampi työntekijä, on erittäin todennäköistä, että jollain heistä on oppimisvaikeus. Tiedän professoreita ja juristeja, joilla on oppimisvaikeuksia. Sitä ei voi päätellä kenenkään koulutuksesta tai taustasta. Oppimisvaikeus saattaa tehdä ihmisestä luovan ja hyvän ongelmanratkaisijan, jonka on pitänyt etsiä omia keinoja selvitä haastavista tilanteista.
Mitä toimenpiteitä työpaikoilla pitäisi tehdä, jotta oppimisvaikeuksia kokevia voitaisiin tukea paremmin?
Työpaikoilla olisi tärkeää lisätä tietoisuutta oppimisvaikeuksista. Ainakin avainhenkilöiden olisi hyvä saada peruskoulutusta aiheesta. Erityisesti suuremmissa organisaatioissa voisi olla edes yksi ihminen, joka olisi perehtyneempi oppimisvaikeuksiin, ja joka voisi auttaa ratkaisemaan esimerkiksi tietokonejärjestelmien ongelmia tai suunnittelemaan työtehtävien muokkauksia.
Kun työntekijä kohtaa uusia haasteita ja alkaa tuntea olonsa epävarmaksi, hän saattaa uupua ja joutua negatiiviseen kierteeseen, mikä voi johtaa stressiin ja sairauslomiin. Alkuvaiheessa tarjottu apu olisi todellinen oivallus työpaikoille ja se voisi säästää suuria summia. Pienikin panostus voisi tuoda paljon hyvää aikaan.
Työnantajien tulisi ymmärtää, että ihmisten tarpeet ja työrytmit vaihtelevat suuresti. Hyvässä työympäristössä tulisi olla joustoa esimerkiksi työskentelytilojen suhteen ja mahdollisuus ottaa huomioon yksilölliset tarpeet.
Konkreettinen asia, josta moni työnantajakaan ei tiedä, on että TE-toimiston kautta on mahdollista hakea työolosuhteiden järjestelytukea. Sitä kautta voi saada mentorin muutamaksi tunniksi viikossa, joka voi esimerkiksi tukea muutostilanteessa tai uuden työntekijän aloittaessa.
Lue lisää työolosuhteiden järjestelytuesta Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta
Mitä jokaisen esihenkilön tulisi tietää oppimisvaikeuksista?
Hyvän esihenkilön ei todellakaan tarvitse tietää kaikkea oppimisvaikeuksista. Tärkeintä on osata kuunnella työntekijöitä. Vaikka esihenkilö tuntisi oppimisvaikeudet tutkijatasolla, se ei auta yksittäistä työntekijää, koska kaikki oppimisvaikeudet ilmenevät yksilöllisesti. Keskustelu työntekijöiden kanssa on paras tapa löytää juuri heille toimivia ratkaisuja.
Jokaisen esihenkilön olisi kuitenkin hyvä tietää edes perustasolla, mitä oppimisvaikeudet ovat ja miten ne voivat ilmetä työelämässä. Tieto luo paremman pohjan avoimelle keskustelulle ja ymmärrykselle.
Hyväksyvän ilmapiirin luominen työpaikalle on keskeistä. Moni on kokenut ennakkoluuloja, eikä välttämättä halua itse aktiivisesti tuoda oppimisvaikeuksiaan esiin. Esihenkilö voi ottaa nämä asiat puheeksi neutraaleissa keskusteluissa ja osoittaa ymmärtävänsä sekä olevansa luottamuksen arvoinen.
Esihenkilöiden tulisi pystyä varaamaan aikaa työntekijöiden tukemiseen tarvittaessa. Tämä voi sisältää mahdollisuuden työnohjaukseen tai muihin tukimuotoihin. Lisäksi tulisi mahdollistaa erilaiset joustavat toimintatavat ja apuvälineiden käyttö. Nämä toimenpiteet eivät vaadi suuria investointeja, mutta niiden vaikutukset työntekijöiden viihtyvyyteen, jaksamiseen ja työn tuloksiin voisivat olla todella huomattavia.
Lue lisää:
Milma Arola oppimisvaikeuksista: Pienillä teoilla voidaan tukea kaikkien oppimista työssä
Milma Arola oppimisvaikeuksista: Pienillä teoilla voidaan tukea kaikkien oppimista työssä
Oppimisvaikeudet koskettavat jopa joka viidettä aikuista – miten se huomioidaan työpaikoilla?
Oppimisvaikeudet koskettavat jopa joka viidettä aikuista – miten se huomioidaan työpaikoilla?
