Työn merkityksellisyyttä etsimässä?

LinkedInia ajankuluksi plärätessäni nousi uutisvirrasta vastaan kirjoitus, jossa kirjoittajan poika oli kesätyöhakemuksessa ilmaissut vahvuudekseen jaksavansa tehdä töitä, vaikka ei kiinnostaisi.
Kova!

Ensimmäinen ajatukseni oli, että tässä monella meistä olisi häneltä oppimista. Kuuluuko työn olla aina merkityksellistä ja jos, niin mistä merkitys itse kullekin muodostuu ja miten? Keski-iän kynnyksellä työn luonnetta arvioidessa ja toimeentulorajan tarpeen ylityttyä tuntuu vaakaan nousevan toisenlaiset tekijät, kuten organisaation arvot ja työn merkityksellisyys. Katse on tiukasti siinä, mitä vielä voisi saavuttaa ja minkä arvon työlle määrittää. Merkityksellisyys itsessään ei ole niinkään arvo, vaan pikemminkin päämäärän tavoin toimintaa ohjaava kiintotähti. Ihminen on sen verran tarkoitushakuinen olento, että tarvitsee ajatuksiaan ja toimintaansa ankkuroimaan ihanteita ja päämääriä.

Lineaarisesti etevän työuran rinnalle on jo muodostunut monista erilaisista työrooleista ja jaksoista koostuva työelämä. Uran rinnalle tulee useita polkuja. Tulevaisuuden työidentiteetin tärkeitä elementtejä ovat kyky nähdä mahdollisuuksia, rohkeus tarttua niihin, kyky lukea tulevaa ja päätellä, mistä osaamisesta on hyötyä ja miten sen voi hankkia. Ammattitaidon kehittämiseen tarvitaan ripeästi nopeita, käytännöllisiä oppimismahdollisuuksia, työssä oppimista ja sen ohjausta osana urajohtamisen tematiikkaa.

”Etsi oma juttusi”

”Etsi oma juttusi” antaa ymmärtää, että meillä kaikilla on oma juttumme, jota emme vaan ole ehkä löytäneet, jos tekemisen mielekkyyden kokeminen on vaikkapa vaan hetkellisestikin poissa.  Merkityksen etsimismatkalla on hyvä muistaa, että mitään universaalia merkitystä tuskin on löytyäkseenkään. Työn merkitys lähtee itsestämme ja siitä omasta koneistostamme, jonka kautta arvioimme ympäröivää, ja luomme merkitystä valinnoillamme ja teoillamme. Jos todella haluamme päästä merkityksellisyyden juurille, on selvitettävä, mitä merkityksellisyys kullekin tarkoittaa.

Merkitys lähtee arvoista.

Meillä kaikilla on henkilökohtaisia, enemmän tai vähemmän tiedostettuja arvoja – asioita, joita pidämme erityisen tärkeinä. Omat elämäntapamme sekä tapamme työskennellä heijastavat omaa arvomaailmaamme. Kun tunnemme jonkin asian erityisen tärkeäksi ja arvokkaaksi, priorisoimme sitä suhteessa johonkin toiseen. Näin teemme luontaisesti arvoihin perustuvia valintoja. Arvot ovat läsnä kaikissa elämän pienissä ja suurissa päätöksissä. Kun toimintamme ja arvomme ovat sopusoinnussa, tunnemme, että elämä kokonaisuudessaan on hyvää: syntyy hyvän toiminnan itseään vahvistavaa kierrettä.

Arvoista vahvuuksiin.

Kuinka kirkastaa sitä, mikä on itselle merkityksellistä? Miten luoda merkityksellisiä tavoitteita työhön, jos ei tiedä kuka on? Merkityksellisyysansan pohjattomuuteen kapsahtamisen sijaan onkin hyvä tutustua itseensä: mitkä ovat paitsi arvoni myös vahvuuteni ja intohimoni? Miten käyttää näitä hyödyksi työssään? Kasvatustieteilijä ja filosofi Juha Hakala (2020) puhuu työelämäratkaisujen rakentumisesta vahvuuksien varaan ja kehottaa meitä unohtamaan heikkoudet ja pysymään poissa epämukavuusalueelta, ja sen sijaan satsaamaan omiin vahvuuksiin ja rakentamaan työelämäsuhdettaan nimenomaan niiden varaan. ”Vahvuuksiesi parissa voit saada aikaan paljon suurempia tuloksia ja voit kehittää taitojasi entisestään. Lisäksi tunnet hyvää oloa onnistumisista ja itsellesi rakkaan asian tekemisestä.”

Omia vahvuuksiaan voi lähteä kartoittamaan erilaisten adjektiivilistojen avulla. Valitse kymmenen eniten itseäsi kuvaavaa ominaisuutta ja mieti, miten ne näkyvät ja ovat näkyneet työssäsi. Toinen tapa on kysyä kavereilta ja kollegoilta, miten he kuvaisivat sinua, tai analysoida jo saamiasi palautteita läpi ja tunnistaa sieltä vahvuuksiasi. Kynä ja paperi ovat paras apusi työsi mielekkääksi kokemisessa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että aina ei vaan kiinnosta, ja sekin on varsin ookoo, kunhan jaksaa tehdä työnsä.

Merkityksen perässä juokseminen on uuvuttavaa.

Merkityksen etsiminen on prosessi, joka vaatii prosessointia.

Se ei ole vain kutsumusammatissa työskentelevien etuoikeus. Voimme kaikki luoda merkitystä valinnoillamme ja teoillamme ja tukea näiden löytymistä työssä. Työnteko on varmasti vähemmän kiinnostavaa, jos se ei myötäile vahvuuksiamme tai vastaa arvojamme tai jos emme ylipäänsä kokisi työtämme merkitykselliseksi.

Arvot, vahvuudet ja merkityksellisyys, näillä tekijöillä on keskenään hyvin jännä suhde. Aika ajoin on hyvä palata päivittämään näiden keskinäinen yhteisvaikutus ja balanssi, sillä ne eivät ole staattisia tekijöitä, vaan muuttuvat läpi elämän. Lisäksi me muutumme, kasvamme ja kehitymme. Vaihdamme jopa ammattia useaan kertaan uramme aikana ja tarkistamme näkökulmaamme sekä kouluttaudumme ja opimme jatkuvasti lisää. Merkittävää on myös se, että nämä kaikki tekijät merkityksellisyyden taustalla kuvantavat syvintä itseämme ja elämäämme ylipäänsä.

Voisiko ajatella merkityksen löytyneen, kun työ on tekijänsä näköinen ja kokoinen?

Elina, Ava-akatemian koulutuspäällikkö

 

 

Elina Söderlund
Ava-akatemia
Koulutuspäällikkö

Kirjoittaja Elina tarkastelee oppimista, uraa ja osaamisen kehittymistä sosiaalipsykologisesta ja kasvatustieteellisestä mindsetistä.

 

Elina aloitti helmikuussa 2021 Ava-akatemiassa koulutuspäällikkönä
Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnoissa.

Alkavat tutkinnot