Valitse sivu

Some-markkinoinnin myytit murskaksi – ilmainen verkkoseminaari

Sosiaalisen median käyttö markkinoinnissa on kiinnostava aihe. Sen ympärille onkin syntynyt melkoinen kuhina – ja kun on puhujia, on myös paljon erilaisia käsityksiä ja mielipiteitä.

Mikä on totta ja mikä tarua?

Tässä muutamia vastaan tulleita näkemyksiä some-markkinoinnista:

Totta vai tarua some-markkinoinnista?

  • ”Omia verkkosivuja ei enää tarvita, sosiaalinen media riittää markkinointikanavaksi netissä.”
  • ”Markkinointi sosiaalisessa mediassa ei oikeastaan ole markkinointia. Se on lähinnä seurustelua asiakkaiden kanssa, ja kaikenlainen myyminen on ehdottomasti kiellettyä.”
  • ”Tarvitset mahdollisimman monta Facebook-kaveria, Twitter-seuraajaa jne. voidaksesi markkinoida menestyksellisesti sosiaalisessa mediassa. Markkinoijan on tärkeää olla Socially Important Person.”
  • ”Sosiaalinen media soveltuu huonosti B-to-B-markkinointiin.”
  • ”Facebook-mainonta ja yleensäkin mainonta sosiaalisessa mediassa ei kannata, se on tehotonta ja kallista.”

Onko näin? Vai onko totuus jälleen tarua ihmeellisempää? (lisää…)

Markkinointi sosiaalisessa mediassa ei ole asiakkaiden halailua

Vuosi on taas kääntymässä lopuilleen ja katseet on käännetty vuoden 2012 tavoitteisiin.  Talouden epävarmuus näkyy monissa yrityksissä ja muissa organisaatioissa esimerkiksi markkinointibudjettien kriittisempänä tarkasteluna. Rahaa ei enää välttämättä liikene tuottamattomiin markkinointikanaviin. Erityistä kritiikkiä saavat helposti osakseen uudet markkinointi-ideat, joiden kokeilu ei ole tuottanut selkeitä tuloksia.

(lisää…)

Googlen reaaliaikainen haku hyytyi

Googlen hakukoneen reaaliaikainen haku lakkasi yllättäen toimimasta. Syynä on Googlen ja Twitterin välisen sopimuksen päättyminen, kertoo SearchEngineLand. Taustalla muhii sosiaalisten verkostojen valtataistelu.

Googlen ja Twitterin yhteistyösopimuksen umpeutuminen pysäytti reaaliaikaisen hakutoiminnon

SearchEngineLandin artikkelissa siteerataan Googlen tiedotetta seuraavasti:

Googlella on lokakuusta 2009 lähtien ollut Twitterin kanssa sopimus, jonka perusteella olemme saaneet Twitteriin tehdyt julkaisut hakutuloksiin erityisen verkkosyötteen avulla. Tämä sopimus umpeutui 2. heinäkuuta.
Jatkossa tämä erityinen verkkosyöte ei ole enää käytettävissämme. Kaikki Twitterissä julkaistu sisältö on kuitenkin edelleen indeksoitavissa ja siten löydettävissä myöhemmin Googlen hakukoneesta.

Vaikka Googlen reaaliaikaiseen hakuun on haettu Twitterin lisäksi tietoja muistakin lähteistä, Twitter on käytännössä ollut merkittävin reaaliaikaisen hakutoiminnon raaka-aineen tuottaja. Googlen suunnitelmissa on tuoda markkinoille uusi versio reaaliaikaisesti hakutoiminnosta tulevaisuudessa.

Sosiaalisten verkostojen valtataistelu kiihtyy

Googlen reaaliaikaisen hakutoiminnon katoaminen on vain yksi ilmentymä meneillään olevasta sosiaalisten verkkopalveluiden välisen kilpailun tiukentumisesta. Googlen hiljattain käynnistämä Google+ on suunniteltu kilpailijaksi Facebookille, jonka kasvu on saanut Googlen miettimään keinoja asemansa säilyttämiseksi suosituimpana verkkopalveluna. Google+:n lanseerauksen jälkeen Facebook puolestaan muutti nopeasti toimintojaan siten, ettei kontaktitietojen vienti toiseen palveluun enää ole mahdollista. Tämä on merkki jonkinlaisesta hermostumisesta ja joukkopaon kammosta Facebookin sisällä.

Sosiaalisten verkostojen keskinäinen kilpailu näyttää nyt olevan kiristymässä kuten ennustelin alkuvuodesta. Mittaa toisistaan ottavat nyt erityisesti kaksi suurinta, Google ja Facebook. Nähtäväksi jää, millaisia barrikadeja nämä jättiläiset vielä pystyttävät estääkseen käyttäjiä siirtämästä kontaktiverkostoaan palvelusta toiseen.

Pahimmillaan kilpailun seurauksena voi olla eräänlainen portaalien uusi tuleminen. Portaalithan olivat 1990-luvun lopulla keskenään kilpailevia sivustoja, joiden tavoitteena oli kerätä mahdollisimman paljon liikennettä kokoamalla suosittuja verkkosivustoja oman etusivunsa taakse. Sosiaalisten verkkosivustojen välisten yhteyksien rajoittaminen ja katkominen kilpailusyistä vie kehitystä täsmälleen samaan suuntaan. Tämä tuskin on lopulta kenenkään etu, joten toivottavasti tällainen suljettujen saarekkeiden epäsosiaalinen verkko jää lopulta toteutumatta.

Yritykset pilaavat ihan itse mainettaan

Aamun Helsingin Sanomien taloussivuilla on Pete Pokkisen kirjoittama juttu yritysten kompuroinnista verkossa. Lehden avaussivulla juttua markkinoidaan otsikolla ”Netti tahraa brändin.” Onko näin vai löytyvätkö ongelmien aiheuttajat yrityksistä itsestään?

Mainekriisien takaa löytyy yritysten omia törppöilyjä

Netti ja verkon käyttäjät eivät pilaa yhdenkään yrityksen mainetta ilman syytä. Maineen heikentymistä aiheuttavat poikkeuksetta yrityksestä itsestään lähtevät tekijät, jotka laukeavat verkossa mielipiteiden ilmaisuna ja keskusteluna. Tämä on tilanne myös Pokkisen jutussa esitetyissä esimerkeissä:

  • Sonera = puutteet asiakaspalvelussa
  • Ellivuori = asiakkaalle myyty huonokuntoinen hotellihuone
  • Linnanmäki = toimitusjohtajan ylimielinen esiintyminen televisioidussa haastattelussa

Linnanmäen tapauksessa korostuu aikansa elänyt näkemys toimitusjohtajasta yrityksen ainoina kasvoina ulospäin. Näin voi toki toimia, mutta käyttämättä jää runsain mitoin potentiaalia yrityksen maineen rakentamiseen ja tarvittaessa puolustamiseen. Yksi mies kun ei ehdi joka paikkaan, vaikka pätevä olisikin.

1900-luvun markkinointi- ja PR-ajattelu on suurin syy mainekriiseihin

Yritysten epäröivä suhde ympäröivän maailman muutokseen on ongelmien merkittävin alkulähde. Tarvetta muutokselle ei tiedosteta ja vaikka tiedostettaisiinkin, muutokseen ei osata tarttua. On helpompaa ja turvallisempaa jatkaa vanhaan malliin.

Yksisuuntaiseen viestintään perustuvan strategisen markkinoinnin ja PR:n aika on kuitenkin peruuttamattomasti ohi. Brändin rakentaminen ja kehittäminen mainonnalla ei enää toimi, sillä asiakkaiden mielikuviin vaikuttavat tehokkaammin muut tietolähteet. Lisäksi brändit eivät enää voi olla suljettuja ja valmiiksi pureskeltuja mielikuvia tarjoavia ”ota tai jätä” – olioita, vaan niiden on avattava rajansa kritiikille, jakamiselle ja muokkaamiselle. Uudistamisen tarve koskee myös tiedottamista ja PR-toimintaa, joiden strategia on rakennettava kokonaan uusiksi vastaamaan reaaliaikaisen maailman vaatimuksia.

Digitaalisessa maailmassa menestyminen edellyttää avoimuutta ja ketteryyttä

Edellä esitetyt mainekriisiesimerkit sisältävät vihjeitä siitä, missä yrityksillä on kehittämisen varaa. Toimivat tuotteet ja hereillä oleva asiakaspalvelu ovat varmasti hyviä apuvälineitä mainekriisien torjunnassa. Ja kun virheitä kuitenkin joskus sattuu, niihin reagointi nopeasti ja omat virheet myöntäen antaa mahdollisuuden selvitä tilanteesta eteenpäin ilman merkittäviä maineongelmia. Tärkeintä on ratkaista kriisi jo ennen kuin se pääsee syntymään, jolloin raaka-ainetta verkossa leviäville purkauksille ei ole.

Avoimuus ja ketteryys ovat sanoja, jotka kuvaavat digitaalisessa maailmassa menestyvää yritystä. Tällainen yritys on hereillä ja valmis vastaamaan, koska sillä on silmiä ja korvia seuraamassa ympäröivää maailmaa. Tällaisessa yrityksessä mahdollisimman monella on oikeus ja mahdollisuus ottaa kantaa siellä, missä yritystä koskevaa keskustelua käydään. Tällainen yritys rakentaa brändiään yhteistyössä asiakkaidensa kanssa luopumalla omaehtoisesti pakkomielteestään kontrolloida ja rajoittaa itseään koskevaa keskustelua. Tällainen yritys on valmis muuttumaan ja muuttamaan toimintaansa palvellakseen asiakkaitaan paremmin. Näitä yrityksiä johtavat henkilöt hallitsevat suoran vuorovaikutuksen sekä oman henkilökuntansa että asiakkaidensa kanssa.

Mitä mieltä sinä olet – millaiset yritykset ovat 2010-luvun voittajia? Mikä on maineen rakentamisessa tärkeintä?

Lisäys 3.7.2011 klo 10.35:
Linnanmäki-tapauksesta löytyy syvällisempi juttu Petteri Järvisen blogista.

YouTube juhlii 6-vuotissynttäreitään julkaisemalla mahtavat käyttövolyymit

Videoiden julkaisupalvelu YouTube on nyt toiminut 6 vuotta. Tuossa ajassa videon käyttö viestinnässä on kokenut täydellisen mullistuksen. Television, Hollywoodin ja suurten yritysten mediasta on tullut koko kansan huvia. Samalla on syntynyt merkittävä markkinointimahdollisuus myös pienille yrityksille.

Hämmästyttäviä lukuja käyttömääristä

YouTuben käyttö on kasvanut voimakkaasti parin viimeisen vuoden aikana. Tästä kertovat 6-vuotissynttäreiden yhteydessä julkaistussa blogiartikkelissa mainitut käyttövolyymit:

  • 48 tuntia uutta videomateriaalia ladataan YouTubeen joka ikinen minuutti
  • 3 000 000 000 videon katselukertaa vuorokaudessa

Voidaan todella puhua videon käytön mullistuksesta. Ennen YouTubea videoiden julkaiseminen internetissä oli kallista ja hankalaa, mutta tänään kuka tahansa voi kertoa tarinoitaan elävän kuvan avulla.

Puskaradio 2.0

YouTube on periaatteessa ainoastaan passiivinen varasto, johon kuka tahansa voi ladata videoitaan. Videot saavat yleisönsä word-of-mouse-ilmiön avulla, toisin sanoen käyttäjien jakaessa kiinnostavaksi kokemaansa sisältöä eteenpäin. Jos video ei sytytä, katsojaluvut jäävät pieniksi. Kun mielenkiinto herää, voi seurauksena olla kulovalkean tavoin leviävä viraali-ilmiö. Suositut videot leviävät nopeasti esimerkiksi Facebookin kautta.

Mitä YouTuben kasvu tarkoittaa markkinoijille?

Monille kuluttajille YouTube on jo nyt televisiota paljon merkittävämpi ohjelmalähde. Videoita katsotaan tavallisten tietokoneiden lisäksi huomattavan paljon myös älypuhelimilla ja tableteilla. YouTubessa markkinointiviestejä ei työnnetä, vaan asiakkaat katsovat videoita juuri silloin, kun he haluavat. Mobiili-tv:tä ei luultavasti koskaan tarvita, sillä kuluttajat ovat jo tottuneet on-demand-sisältöihin, joita YouTubesta on saatavilla joka lähtöön. YouTube on itsessään melkoinen hakukone, sillä sen hakutoimintoa käytetään enemmän kuin Yahoo!:n tai Bingin hakukoneita.

YouTubessa julkaistut videot tavoittavat kuluttajien lisäksi myös tietoa etsiviä yrityspäättäjiä. Yritysmarkkinoinnin alueella onkin paljon mahdollisuuksia puhua suoraan potentiaalisille ostajille videoiden avulla.

Onko sinun yritykselläsi jo videomarkkinoinnin strategia?

YouTuben markkinointimahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja markkinoinnin uusien pelisääntöjen ymmärrystä, sillä mikä tahansa videosisältö ei YouTubessa muutu tehokkaaksi markkinointiviestinnäksi.

Tässä muutamia ajatuksia tehokkaan YouTube-strategian pohjaksi:

  • Videot kohdistetaan aina tarkoin määritellyn kohderyhmän tarpeisiin. Suurten katsojavolyymien tavoittelun sijasta kannattaa tähdätä oikean yleisön puhuttelemiseen, oikeaan aikaan.
  • Videoiden ideana on kuvata, miten jokin asiakkaan ongelma voidaan ratkaista.
  • Videoita voidaan tuottaa asiakkaiden ostoprosessin eri vaiheisiin. Videoiden avulla voidaan esimerkiksi auttaa asiakasta jäsentämään ostopäätösongelmaansa.
  • Idea on tärkeämpi kuin sliipattu ulkoasu. YouTube-videot eivät ole televisiomainoksia.
  • Videot optimoidaan hakua varten, jolloin ne löytyvät hakukoneista ja YouTuben omalla hakutoiminnolla.
  • Mietitään myös se, mitä asiakkaan pitää tehdä videon katselun jälkeen. Millaiselle saapumissivulle hänet voidaan ohjata ja mitä siellä hänelle ehdotetaan?
  • Kannattaa pohtia myös, miten videoita voi markkinoida YouTuben ulkopuolella
  • Markkinoinnin keinovalikoima uudistuu nyt nopeasti. YouTube on merkittävä mahdollisuus markkinoijille, jotka haluavat puhua suoraan tavoittelemilleen kohderyhmille. Potentiaaliset ostajasi haluavat varmasti löytää sinut ja kuulla, mitä voit tehdä heidän ongelmiensa ratkaisemiseksi. Kyse on siitä, mitä sanottavaa sinulla heille on ja miten sen sanot.

Facebook ei ole väärä paikka yrityksille

Perjantain 15.4.2011 Markkinointi ja Mainonta-lehdessä käsiteltiin Taloustutkimuksen Verkon sisällöt 2011-tutkimusta jutussa, jonka otsikkona oli ”Facebook on väärä paikka yrityksille.” Jutussa esitetyt näkemykset nostavat esiin mielenkiintoisia kysymyksiä, joita kannattaa pähkäillä vähän syvällisemmin ennen väärien johtopäätösten tekemistä.

Miksi asiakkaat eivät koe yritysten Facebook-läsnäoloa tarpeelliseksi?

Asiakkaat käyttävät mielellään tietolähteitä ja yhteydenpitokanavia, jotka he itse kokevat mielenkiintoisiksi, hyödyllisiksi ja tehokkaiksi. Edellä mainitun tutkimuksen tulosten mukaan vain noin prosentti asiakkaista haluaa olla vuorovaikutuksessa yritysten kanssa Facebookissa. Kun käy läpi suomalaisten yritysten Facebook-sivuja, tulos ei ole mitenkään hämmästyttävä. Suomalaisten yritysten Facebook-sivut eivät ole erityisen mielenkiintoisia tai koukuttavia. Tärkein mielenkiinnon herättäjä – asiakkaiden tarpeita varten tuotettu, huomionarvoinen sisältö loistaa poissaolollaan. Ilman kiinnostavaa sisältöä Facebook-sivun kyky luoda sitoutumista on olematon.

Paljon on vielä opittavissa  ja kauas on pitkä matka

Facebook-kirveen heittäminen kaivoon voi silti olla liian hätäinen johtopäätös. Markkinoijien taival Facebookissa on vasta alussa ja yritysten Facebook-sivuja voidaan kehittää siten, että ne yhä useammin saavat aikaan positiivisia asiakaskokemuksia. Positiiviset kohtaamiset yrityksen kanssa missä tahansa kanavassa puolestaan edistävät kyseisen kanavan käyttöä. Eli kyse on osaltaan siitä, että oikeiden asioiden tarjonta luo kysyntää. Facebook pyrkii jatkuvasti kehittämään yrityksille suunnattuja markkinointivälineitä, kuten Facebook-sivu ja mainontaratkaisut, joten markkinoijien toimintaedellytykset ovat monin tavoin kunnossa.

Yritysten on ihan ensiksi opittava pois sellaisista vanhoista toimintatavoista, jotka estävät Facebookin menestyksellisen käytön liiketoiminnan edistämisessä. Ensimmäinen muutettava asia on ajattelumalli. Facebookin hyödyntäminen markkinoinnissa ja asiakassuhteiden hoidossa ei yksinkertaisesti onnistu samalla kaavalla, jolla markkinointiviestintää tuotetaan massamediaan. Jos 47 prosenttia edellä mainitun tutkimuksen vastaajista toteaa, ettei yrityksen mukanaolo Facebookissa ole tärkeää, onko vika tosiaan kohtaamispaikassa vai siellä asiakkaille tarjotussa sisällössä?

Yritykset eivät tarvitse some-strategiaa vaan kulttuurin muutoksen

Avain Facebookin tehokkaaseen käyttöön markkinoinnissa ei ole irrallinen some-strategia, joka jättää pyhät markkinointiviestinnän perusmallit ennalleen. Tarvitaan syvällinen kulttuurin muutos. Tässä uudessa kulttuurissa markkinointiviestintä ei enää ole valmiiksi pureskeltujen ajatusten takomista kohderyhmien tajuntaan, vaan ennen kaikkea yleisön palvelemista mielenkiintoisen sisällön avulla. Tällainen muutos vaatii ensin päätösten tekoa ja sitten myös aikaa uusien toimintatapojen siirtämiseksi käytäntöön. Pelkkä varpaiden kastelu veteen ei riitä, tähän altaaseen on uskallettava sukeltaa.

Muutos koskee myös kumppaneita

Apua Facebook-arvoituksen ratkaisemiseen on turha hakea vääriltä kumppaneilta. Mainostoimistot eivät edelleenkään hallitse Facebookin käyttöä yritysten viestinnässä ja markkinoinnissa. Mainostoimistot tarjoavat asiakkailleen ratkaisuksi kampanjoita ja jippoja, joiden avulla kerätään tykkääjiä. Varsinainen asiakastyö Facebookissa alkaa kuitenkin vasta sitten, kun yrityksellä on sen omien tavoitteiden kannalta järkevän kokoinen seuraajien yhteisö. Tuloksia on mahdollista saavuttaa ajan mukana tykkääjien aktivoinnin, sitouttamisen ja osallistamisen kautta. Kyse on vuorovaikutuksesta omien kohderyhmien kanssa, ei mekaanisesta viestien työntämisestä. Tähän työhön tarvitaan tekijöitä yrityksen omasta organisaatiosta, sillä vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa ei voi ulkoistaa some-toimistolle.

Maailma muuttuu, haluammepa me sitä tai emme

Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole toimia puolustuspuheenvuorona Facebookille tai sen käytölle yrityksen viestintäkanavana. Jokainen yritys tekee omat valintansa niillä perusteilla joihin uskoo. Elämme joka tapauksessa keskellä markkinoinnin ja yritysviestinnän historian suurinta murrosta, joka jättää rauhaan vain pienen osan yrityksistä. Useimpien on päätettävä, ummistaako silmänsä muutokselta kokonaan vai lähteäkö etsimään parempaa tulevaisuutta uusien vuorovaikutusmahdollisuuksien kautta.

Facebook on varmasti väärä paikka 1900-luvun markkinointimalliin sitoutuneille yrityksille. Se voi samalla olla merkittävä liiketoimintastrategian alusta niille toimijoille, jotka pystyvät sitoutumaan muutokseen ja pitkäjänteiseen työhön uusien toimintamallien kehittämiseksi. Monet yritykset Suomen rajojen ulkopuolella ovat jo hyvässä vauhdissa Facebookin kaupallisessa hyödyntämisessä, sillä ne ovat oivaltaneet, miten tässä uudessa ympäristössä toimitaan.

Mitä mieltä sinä olet – kannattaako yritysten panostaa Facebookiin? Jos ei niin miksi? Jos kyllä, mikä mielestäsi on tärkein menestystekijä?