Pitkä ura Kappahlilla vei Sarita Silfverin esihenkilötyön opintoihin

Sarita Silfver suoritti lähiesihenkilötyön ammattitutkinnon Ava-akatemiassa oppisopimuksella.

Motivaatio oli ajoittain koetuksella, mutta päättäväisyys ja kouluttajan tuki auttoivat vaikeuksien yli. Nyt valmistumisen jälkeen Silfver keskittyy täysillä esihenkilötyöhön, joka on aina ollut hänen tavoitteensa.

 

Kuka olet ja kuinka päädyt opiskelemaa Avaan?

Olen Sarita Silfver Porista. Olen työskennellyt Kappahlilla 15 vuotta, pääasiassa myyjänä, mutta myös myymäläpäällikkönä ja visualistina. Tällä hetkellä teen hoitovapaan sijaisuutta myymäläpäällikkönä Raumalla.  Viimeiset kymmenen vuotta olen toiminut myymäläpäällikön sijaisena ja kahdeksan vuotta visualistin sijaisena.

HR-päällikkömme kertoi, että Ava-akatemiassa voisi suorittaa lähiesihenkilötyön ammattitutkinnon oppisopimuksella ja päätin lähteä mukaan.

 

Kuinka opintosi lähtivät käyntiin?

Olin juuri päättänyt liiketoiminnan ammattitutkinnon, jota olin opiskellut omalla ajallani. Olin jäänyt ikään kuin opiskelumoodiin, ja opintojen jatkaminen tuntui luontevalta. Minulla ei ollut suuria odotuksia, mutta lähdin mielenkiinnolla mukaan. Esihenkilötyö on muuttunut paljon, eikä se aina näy arjessa tai työelämässä, joten halusin päästä syventämään osaamistani.

 

Miten oppisopimus sopi sinulle opiskelumuotona?

En ollut aiemmin opiskellut oppisopimuksella, vaikka olen suorittanut muita opintoja työn ohessa, omalla ajallani.

Tämä tapa sopi minulle erinomaisesti. Kun työtehtävät ja esihenkilötyö olivat jo osittain tuttuja, oli melko helppoa yhdistää opiskelu arkeen.

 

Mikä on ollut parasta opinnoissasi?

Yhteisöllisyys. Vaikka opiskelu tapahtui oppisopimuksella eli pääosa oppimisesta oli omalla työpaikalla, opiskelu oli alusta alkaen hyvin yhteisöllistä.

Tukea oli saatavilla koko ajan, ja kouluttaja Mirkaa (Redsven) sai aina tarvittaessa lähestyä helposti esimerkiksi sähköpostitse tai jutella ohjaustunneilla.

Luennoitsijat ja opettajat olivat todella ammattitaitoisia ja kiinnostavia. Opetus ei ollut vain sitä, että opettaja lukee dioja ja muut kuuntelevat, vaan meidät opiskelijat otettiin mukaan ja osallistettiin aktiivisesti.

 

Oliko jokin opinnoissa haastavaa?

Motivaatio oli ajoittain koetuksella. Vaikka meillä oli pienryhmiä ja WhatsApp-ryhmä, kaikilla oli omat elämäntilanteensa ja vuorotyöt, mikä teki yhteisen, toistensa tsemppaamisen välillä vaikeaksi.

Kun huomasin, että motivaatio on laskenut, enkä meinannut saada opintoja eteenpäin, päätin osallistua Mirkan ohjaustunnille. Se auttoi valtavasti – keskustelu hänen kanssaan toi uutta draivia, ja sain taas opinnoista kiinni.

 

Miten opintoihin kuuluvat näytöt sujuivat?

Olin aluksi epävarma, koska ajattelin, että materiaalini olisi liian suppeaa ja hajanaista. Näyttömateriaalini koostui PowerPoint-dioista ja Word-dokumenteista, eikä se tuntunut kovin yhtenäiseltä. Lopulta palautteeksi tuli kuitenkin, että materiaalia oli jopa enemmän kuin olisi tarvittu!

Yritän nyt rohkaista muita, ettei kannata yliajatella näyttöjä. Usein stressaa ihan turhaan. Tunneilla näytöistä annettavat esimerkit olivat myös tosi hyödyllisiä.

 

Mikä on jäänyt päällimmäisenä mieleen opinnoistasi?

Ymmärrys siitä, miten esihenkilötyö on muuttunut. Tärkeimpiä asioita nykypäivänä ovat kannustavuus ja rakentava johtaminen.

Myös lähipäivät antoivat todella paljon. Muiden opiskelijoiden erilaiset persoonat, työtehtävät ja taustat toivat paljon uusia näkökulmia. Kun yksi tiesi jotain yhdestä asiasta ja toinen toisesta, sai itse paljon oivalluksia siitä, miten asioita voi tehdä eri tavoilla tai ajatella uusista näkökulmista.

Opiskelimme ja vietimme aikaa ryhmänä, kävimme esimerkiksi yhdessä syömässä. Keskustelut muiden opiskelijoiden kanssa olivat todella tärkeitä. Miten muilla menee, mitä he ajattelevat ja millaisia tunteita opinnot herättivät.

 

Mitä suunnitelmia sinulla on valmistumisen jälkeen?

Valmistumisen jälkeen olo on ollut jopa hieman tyhjä. Kun palaa töistä kotiin tai viettää vapaapäivää, tulee tunne, että jotain puuttuu. Ensimmäinen ajatus on usein, että pitäisi avata tietokone ja tehdä jotain.

Olen kuitenkin nyt suorittanut kaksi ammattitutkintoa kolmen vuoden sisällä, joten en suunnittele heti uusia opintoja. Toisaalta opiskelusta on jäänyt sellainen kipinä, että voisin harkita jotain pienempää koulutusta tulevaisuudessa.

Tällä hetkellä keskityn sijaisuuteeni ja katson, mihin se johtaa. Minulla on sikäli hyvä tilanne, että lapset ovat nyt aikuisia, joten olen vapaa lähtemään ja tekemään vapaasti. Esihenkilötyö on aina ollut tavoitteeni, ja nyt keskityn siihen mitä voin tässä työssä saavuttaa.

 

Mitä haluaisit sanoa sellaiselle, joka vielä miettii opiskelemaan lähtemistä?

Tartu hetkeen. Minullakin on yksi työntekijä, joka on harkinnut tätä. Jos se vain suinkin onnistuu, niin ehdottomasti suosittelen. Se kyllä kannattaa.

 

Lue myös: Ava-akatemian ja Kappahlin yhteistyö laajenee

 

 

 

Alkavat tutkinnot