Kerro itsestäsi?
Olen Sari Kohvakka, työskentelen Muuramen K-supermarketissa kolmatta vuotta. Olen toiminut kaksi vuotta myymäläpäällikkönä ja lähiesihenkilönä, lisäksi koko kolmen vuoden ajan olen ollut myös osastovastaava.
Kaupan alalle tulin kahdeksan vuotta sitten. Kun lähdin opiskelemaan uutta alaa, olin ollut 14 vuotta kotiäitinä. Alun perin hain asiakaspalvelukoulutukseen, mutta huomasin sattumalta, että kaupan ala onkin minun juttuni.
Kuinka päädyit opiskelemaan Avaan?
Kaksi vuotta sitten kauppias pyysi minua äitiysloman sijaiseksi myymäläpäällikön tehtävään. Olin aluksi epävarma, koska minulla ei ollut koulutusta alalta. En ollut koskaan ajatellut olevani se tyyppi, joka voisi toimia esihenkilönä. Uusi haaste kuitenkin kiinnosti minua.
Noin puolen vuoden kuluttua aloin huomata, että tämä työ todella on minun juttuni. Aloin pohtia, pitäisikö minun hankkia tähän tehtävään liittyvää koulutusta. Ajatus kypsyi pikkuhiljaa. Minulla on viisi lasta, joten sopivan ajankohdan löytäminen oli tärkeää. Lopulta löysin Keskon kautta tämän Lähiesimiestyön ammattitutkinnon koulutuksen. Otin Ava-akatemiaan yhteyttä ja pääsin aloittamaan opinnot melko nopeasti.
Olin aiemmin kokenut itseni huonoksi Teamsin käytössä. Se kuitenkin sopi arkeeni paremmin kuin lähiopiskelu. Reissaaminen jäi pois, lapset olivat koulussa ja pystyin opiskelemaan kotona rauhassa päivän aikana.
Mitä odotit opinnoiltasi?
Odotin innolla, että minusta tulisi parempi esihenkilö ja oppisin uutta. Olen ehkä luonteeltani esihenkilöksi sopiva mutta tiesin, että minulla on paljon opittavaa.
Aluksi toki ajankäyttö mietitytti. Viidestä lapsestani vielä neljä asui kanssani opintojen aikana. Jännitti, millaista opiskelu koneen välityksellä olisi. Olin aiemmin kokenut itseni huonoksi Teamsin käytössä. Se kuitenkin sopi arkeeni paremmin kuin lähiopiskelu. Reissaaminen jäi pois, lapset olivat koulussa ja pystyin opiskelemaan kotona rauhassa päivän aikana.
Kuinka oppisopimus on sopinut sinulle opiskelumuotona?
Tosi hyvin. Jos taas olisin opiskellut päivisin ja mennyt siitä suoraan iltavuoroon, se olisi ollut paljon raskaampaa. Toinen vaihtoehto olisi ollut käyttää vuosivapaapäiviä opintoihin.
Onneksi työnantajani lähti heti mukaan tähän. Sain tarvittaessa tehdä näyttöihin liittyviä tehtäviä työaikana ja kaikki meni oppisopimuksen piikkiin.
Mikä on ollut parasta opinnoissasi?
Opinnot ovat herättäneet ajattelemaan asioita laajemmin ja haastaneet poistumaan mukavuusalueeltani. Se on ohjannut oikeaan suuntaan ja opettanut, mitä kaikkea esihenkilönä toimiminen vaatii. Opinnot olivat läsnä normaalissa työarjessa ja niiden kautta opin ajattelemaan asioita enemmän esihenkilötyön näkökulmasta.
Haluisin oppia olemaan jämäkämpi ja kehittää siinä itseäni. Asetin itselleni tavoitteeksi kehittyä tässä ja se kulki mukanani koko opintojen ajan.
Onko jokin ollut haastavaa?
Opinnot toki kuormittivat ja veivät oman aikansa, mutta en kokenut sitä haastavaksi. Olen kuitenkin sellainen, että en päästä itseäni helpolla. Kun kerran lähden tällaiseen koulutukseen, en tee sitä vasemmalla kädellä tai rimaa hipoen, vaan haluan saada siitä kaiken irti. Joten asetin henkilökohtaiset tavoitteet korkealle, joten välillä niiden saavuttaminen oli haastavaa. On kuitenkin vain ihminen ja työarjessa ja elämässä on aina paljon muutakin.
Mitä käytännön oppeja olet saanut opinnoistasi?
Paljon on jäänyt käteen ja olen saanut syvennettyä osaamistani. Esihenkilötaitoni ovat kehittyneet ja minusta on tullut jämäkämpi.
Valitsin yhdeksi näytön aiheeksi toiminnan kannattavuuden. Se syvensi osaamistani ja haluan edelleen oppia siitä lisää, siinä ei voi koskaan olla valmis. Tavoitteenani on hallita paremmin koko yksikön kannattavuutta.
Millainen ryhmäsi oli?
Ryhmässä oli monen ikäisiä ihmisiä ja se oli hyvä kokemus. Olin itse 44-vuotiaana vanhimmasta päästä. Mukana oli paljon vähän nuorempia, joista moni tähtäsi kauppiaskoulutukseen. Oli hienoa nähdä, miten paljon he toivat ryhmään.
Ryhmässä oli osallistujia muun muassa K-supermarketeista, K-marketeista, Intersportista ja Kotipizzasta. Se toi mukanaan erilaisia toimintatapoja. Vaikka emme nähneet livenä, opimme silti tuntemaan toisiamme jonkin verran. Osallistujilla oli erilaisia taustoja ja koulutuksia. Se rikastutti ryhmäkeskusteluita.
Mikä tunne oli päällimmäisenä valmistuessa?
Kun viimeinen näytön arviointikeskustelu oli ohi, fiilis oli ”Jes, mä pääsin läpi!” Se oli huikea tunne. Selvisin tästä!
Kun kahdeksan vuotta sitten opiskelin kaupan alalle, ajattelin, että se oli siinä, enkä enää lähtisi opiskelemaan. Nyt kuitenkin osasin ja pystyin tähän. Sain hyvää palautetta sekä opintojen suorittamisesta että kauppiaalta, joka oli nähnyt edistymistäni ja tukenut minua koko prosessin ajan. Valmistuminen oli hieno hetki!
Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?
Minulle ehdotettiin Liiketalouden erikoisammattitutkintoa, johon voisin soveltua. Tällä hetkellä en koe kuitenkaan siihen tarvetta. Minulla on kuitenkin ajatus, että jossain vaiheessa haluaisin edetä. En tähtää kauppiaaksi, mutta että voisin pyörittää myymäläpäällikkönä omaa yksikköä.
Mitä haluaisit sanoa sellaiselle, joka miettii opiskelemaan lähtemistä?
Ehdottomasti kannattaa lähteä opiskelemaan, jos se kiinnostaa yhtään!
Opiskelu oli järjestetty hyvin joustavasti. Jos tarvitsin lisää aikaa tai en voinut osallistua johonkin tiettyyn aikaan, kaikki oli mahdollista järjestää. Opiskelu oli helppo sovittaa omaan arkeen. On hienoa, että tällaisia mahdollisuuksia järjestetään ja että on itse saanut tällaisen mahdollisuuden. Pystyin opiskelemaan ilman taloudellista panostusta ja työnantajanikin kannusti minua lähtemään opiskelemaan.
Jos vähänkään mietit opiskelemaan lähtemistä, kannattaa ehdottomasti tarttua tilaisuuteen.
