Jaksaa, jaksaa – vai jaksaako?

Kiirettä pitää. Työt ja perhe hoidettavana, elämä elettävänä.

Miten sinä voit, miten jaksat?
Missä menee jaksamisen ylittävä raja ja milloin saat kehdata pyytää apua? Keneltä saat tukea?

Tänä syksynä voimiamme koetellaan ehkä ennenkokemattomalla tavalla. Omasta jaksamisesta on jokaisen syytä pitää nyt erityistä huolta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan joka neljäs työikäinen suomalainen on kokenut uransa aikana työuupumusta.

Kenen vastuulla on sinun jaksamisesi ja hyvinvointisi? Ulkoistatko oman työhyvinvointisi?
Toki, työnantajallasi on oma vastuunsa sinunkin työhyvinvoinnistasi. Perusedellytysten työhyvinvoinnille on oltava kunnossa: kunnolliset työolot, riittävä osaaminen, mielekäs työ, työkyky ja elämän tasapaino. Silti, sinun aktiivinen roolisi sekä oman että yhteisösi hyvinvoinnin edistämiseksi vasta täydentää paketin, töissä ja kotona.

Kunnolliset työolot tarkoittavat turvallista työpaikkaa, jossa olosuhteet, työn määrä ja työn järjestelyt ovat kunnossa. Työn vaatimukset, vaihtelevuus ja mahdollisuus uuden oppimiseen ovat hyvässä suhteessa osaamiseesi. Oppimiseen pitää olla aika ja tilaisuus, jos ja kun työ muuttuu. Oppimista tarvitaan myös toisenlaisiin tehtäviin hakeutumiseksi. Ajan kuluessa sekä työntekijä että työ muuttuvat, eikä asioiden muuttumattomuutta kannata turhaan tavoitella.

Työn mielekkyyden ja merkityksellisyyden kokemus ja motivaatio vaihtelevat. Taustalla oleva perusluottamus työpaikalla tapahtuvaan oikeudenmukaiseen johtamiseen, kokemus arvostuksesta ja työn sekä tekemisen palkitsevuus yhdessä hyvin toimivien henkilösuhteiden  ja vuorovaikutuksen kanssa tukevat jaksamista.

Mikä sinua auttaa jaksamaan ja voimaan hyvin? Tunnistatko omat sudenkuoppasi ja varjojen paikkasi?

Entä kun koneeni yskii? Käykö kone ylikierroksilla? Vai sakkaako kone? Kun auton keltainen merkkivalo syttyy, laitatko siihen teipin päälle ja katsot muualle?  Tai kun väsyt, kun sattuu enemmän kuin tapahtuu ja väsyttää töiden paljous? Kumpaa kohtelet paremmin, autoasi vai itseäsi?

Antti Tuisku kysyy:

”Jos nyt jaksan viel tän yhden mäen yli
Onks sen jälkeen uusi mäki
Onks sen jälkeen vielä mäki?

Jaksaa, jaksaa”

Vai jaksaako?

Laita itsesi etusijalle, rohkeasti

Tiedät vertauksen lentokoneen hätätilanteeseen: ensin happinaamari omille kasvoille, sen jälkeen voit auttaa muita. Onko se mielestäsi itsekästä?

Pyydä, hae apua, kun et jaksa. Olemme erilaisia, tilanteemme on aina erilainen kuin naapurilla. Ei sinun tarvitse jaksaa enempää kuin muiden. Mieti kokonaiskuormitusta, kuormituksen kestoa, siis jos jaksat. Ja jos vaan jaksat, pohdi syitä, joista jaksamattomuutesi johtuu, ja keinoja miten voit jatkaa eteenpäin.

Puhu!
Pomolle, työkaverille, työterveysihmiselle, ystävälle tai puolisolle. Älä jää odottamaan kaatumista, hajoamista, katastrofia. Kukaan muu ei tiedä, miten sinä voit, ellet sitä kerro. Tai, no, kyllä joku huomaa, ja jos hän kysyy sinulta, kerro! Kehtaat kyllä. Et ole huono ihminen, kun väsyt, usko pois. Ihan turha kiukutella, keljuilla ja rähistä, kun voimat käyvät vähiin. Saat väsyä. Puhu, ja hae tukea.

Kun tunnustat toiselle, että et jaksa, siis ihan oikeasti jaksa, se saattaa mennä perille itsellesikin. Vasta siitä alkaa toipuminen, itsesi hoitaminen ja voimien palauttaminen.

Uupumuksen oireet, väsymys ja työn mielekkyyden katoaminen ovat hälytysmerkkejä, joita et saa ohittaa olankohautuksella. Jos tuntuu, että työ kuormittaa sinua ja hyvinvointiasi huomattavan paljon enemmän kuin aiemmin, älä jää yksin. Vaikka voit vaikuttaa asioihin itsekin, kannattaa mahdollisesta väsymyksestä ja uupumuksesta aina kommunikoida eteenpäin. Työssä se tarkoittaa  yleensä esimiestä, esihenkilöä tai työterveyden henkilöstöä.

Ehkä voitte muuttaa tilannettasi, kartoittaa työtehtäviäsi uudelleen ja miettiä yhdessä parasta ratkaisua tilanteeseen. Työssä olevat ongelmat eivät korjaannu sairauspoissaoloilla. Työhön liittyvät pulmat pitää käsitellä työpaikalla, yhdessä.

Mitkä asiat ovat hyvin, mitkä asiat kaipaavat huomiota?

Omien tapojesi tarkastelu auttaa sinua tunnistamaan sylttytehtaan. Se vie sinua kohti tarvitsemaasi muutosta, olipa se virkeämpi mieli ja parempi jaksaminen, stressitön arki tai uuden askeleen tai loikan ottaminen urapolullasi.

Miten meni niinku omasta mielestä?
Mitä asioita sait päivän aikana valmiiksi? Mitä veit eteenpäin? Missä kaikessa olet päivän aikana onnistunut – omien onnistumisten konkreettinen huomaaminen on erittäin merkityksellistä työsi mielekkyyden kannalta. Kun huomaat oppineesi uutta, taitojesi kasvaneen tai työtoverisi tekevän hienoa työtä, sano se ääneen, tai lähetä viesti. Saat iloita onnistumisistasi ja kehua kaveriasi, muiden kuullenkin. Positiivisuus tuo aina lisää hyvää, itselle ja muille, myös työyhteisössä. Ai, miten hyvältä se tuntuu! Käytä päivän päätteeksi 5 minuuttia taakse katsomiseen, se kannattaa.

Työn ja vapaa-ajan erottamisella on valtava vaikutus jaksamiseesi. Kun olet lopettanut työpäiväsi, sinun ei enää tarvitse avata työmaileja tai vastata työpuheluihin; olet nyt viettämässä todella arvokasta vapaa-aikaa, jota tarvitset jaksaaksesi töissä ja kotona taas seuraavana päivänä.

Nyt tulee päivän vinkki:

Siirry työstä vapaalle tietoisesti ja päättäväisesti:
Kuvittele, että päivän päätteeksi ripustat naulakkoon kaikki keskeneräiset työsi, mielipahat ja työhön liittyvät rasitukset kuin työasusi. Siinä ne odottavat seuraavaa työvuoroa. Ovat tallessa taas puettavaksi ylle työroolin mukana. Ne kuuluvat yhteen ja vapaa-ajalla asu ja rooli ovat jotain muuta. Kun taas palaat töihin, saatat huomata jotain mukavaa. Kokeile!

Arkiseen jaksamiseen voi päteä aivan samat irtautumisen vinkit kuin lomailuunkin. Kuuntele tästä lyhyt harjoitus irtautumiseen.

Pidäthän nyt huolta itsestäsi. Voi hyvin!

toivottelee uupumisen tuplakokemusasiantuntija
Tessi Ranta-aho
Viestintäkoordinaattori
Ava-akatemia

Alkavat tutkinnot