Kerro hieman itsestäsi?
Olen Milma Arola, työskentelen Jotpassa, eli Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksessa. Jotpan tehtävä on tuottaa, analysoida ja jakaa tutkittua tietoa työelämän koulutustarpeista ja mahdollisuuksista ja rahoittaa koulutusta, joka vastaa työelämän tarpeisiin. Toimintamme keskittyy työuran aikaiseen jatkuvaan oppimiseen.
On huomattu, että Suomessa lisäkoulutus keskittyy korkeasti koulutetuille, jotka jatkavat kouluttautumistaan myös työuran aikana. Sen sijaan matalammin koulutettujen osallistuminen on vähäisempää. Tutkimukset osoittavat, että erityisesti perusasteen varassa olevat henkilöt hyötyisivät taloudellisesti ja työllistymisen kannalta eniten lisäkoulutuksesta työuran aikana. Omat tehtäväni Jotpassa liittyvät erityisesti näihin teemoihin.
Kuinka paljon aikuisilla ilmenee oppimisvaikeuksia ja miten ne vaikuttavat kouluttumiseen ja työelämässä pärjäämiseen?
Teetimme kyselyn, johon vastasi yli 2000 työikäistä. Vastaajista 11 % ilmoitti, että heillä on todettu oppimisvaikeus. Lisäksi 11 % niistä, joilla ei ole todettua oppimisvaikeutta, tunnistaa kokevansa oppimisvaikeuden kaltaisia esteitä.
Näistä molemmat ryhmät olisivat halunneet kouluttautua enemmän. Niillä, joilla on todettu oppimisvaikeus, on todennäköisesti ollut enemmän tukea saatavilla. Sen sijaan niillä, joilla voi olla oppimisvaikeus tai muita esteitä oppimiselle, mutta niitä ei ole virallisesti todettu, tilanne oli heikompi.
Heillä oli harvemmin käsitystä siitä, miten he oppivat parhaiten, he kokivat harvemmin, että työkaverit arvostavat heidän osaamistaan, he olivat tyytymättömämpiä mahdollisuuksiinsa oppia työssä ja uskoivat harvemmin, että oma osaaminen riittää nykyiseen työhön nähden. He myös tiesivät muita vähemmän siitä, miten kehittää omaa osaamistaan ja mistä saada tietoa ja ohjausta.
Lisäksi luottamus omiin kykyihin oli heikompaa molemmissa ryhmissä verrattuna muihin ryhmiin. Nämä havainnot osoittavat, että tarvitaan lisää tietoa ja harkintaa siitä, mitä tälle asialle voisi tehdä.
Kuinka paljon oppimisvaikeuksia tunnetaan työelämässä yleisesti?
Tuntuu, että oppimisvaikeudet liitetään usein lapsuuteen ja kouluikään, mutta ne eivät katoa mihinkään aikuisiälläkään. On hyvä myös tiedostaa, että oppimisvaikeudet eivät estä oppimista, vain kaikki ihmiset oppivat, joskin eri tavalla.
Työpaikoilla tämä on vielä melko tuntematon asia. Teimme pienimuotoisen tarvekartoituksen, jossa haastateltiin työnantajia ja työeläkeyhtiöitä. Kartoitus osoitti, että työpaikolla on varsin vähän tietoa oppimiseen liittyvistä pulmista tai siitä, mitä niille voisi tehdä. Saatetaan myös ajatella, että jos henkilöstö on korkeasti koulutettua, oppimisvaikeuksia ei omassa henkilöstössä ole.
Mitkä ovat työyhteisön mahdollisuudet tarjota tukea aikuisille, joilla on oppimisvaikeuksia?
Ensimmäinen askel olisi se, että tiedostetaan, että olemme erilaisia oppijoita. Jokainen työ edellyttää uuden oppimista ja osaaminen tulisi nähdä olennaisena osana työkykyä. Työpaikoilla on usein toimivat toimintamallit terveyteen ja toimintakykyyn liittyvien haasteiden huomioimiseen. Monella työpaikalla on käytössä esimerkiksi varhaisen välittämisen malli työssä pärjäämisen keskusteluihin. Oppimiseen liittyvät pulmat eivät kartoituksemme mukaan ole kuitenkaan usein esillä työpaikoilla.
Ensimmäinen askel olisi herätä ajattelemaan, että oppimisvaikeuksia voi olla ja että niihin löytyy ratkaisuja. Esimerkiksi selkeät ohjeet ja monikanavaninen viestintä auttavat siinä, että kaikki ymmärtävät ja pysyvät kärryillä työn muutoksissa
Viestinnän rooli on tärkeä kaikille, ei pelkästään esimiehille, johtajille ja HR-ihmisille. Sisäisen viestinnän hoitaminen on avainasemassa. Esimerkiksi osalla saattaa olla vaikeaa omaksua kirjallista ohjeistusta, mutta video-ohjeet, kuvat tai äänitteet voisivat helpottaa tilannetta. Selkokielisyys taas voi myös tukea monikielisissä työyhteisöissä.
Pahimmillaan oppimisvaikeudet voivat johtaa poissaoloihin ja jopa ennenaikaiseen eläköitymiseen, mikäli niitä ei huomioida.
Mitä hyötyjä on työyhteisölle siitä, että se panostaa aikuisten oppimisvaikeuksia kokevien työntekijöidensä tukemiseen?
Työ sujuu huomattavasti paremmin, kun kaikilla on tunne siitä, että pysyvät kärryillä ja oppivat, ja kun työpaikka on luottamuksellinen, avoin ja tietoinen. Tällainen työympäristö hyödyttää koko organisaatiota, sillä kun tunnemme toistemme haasteet ja vahvuudet, voimme paremmin tukea toisiamme.
Jos henkilöllä on oppimisvaikeus, hän on usein joutunut kehittämään muita taitoja selviytyäkseen. Näin ollen hänellä voi olla valtavia vahvuuksia esimerkiksi ongelmanratkaisussa, luovuudessa, visuaalisessa hahmottamiskyvyssä tai jossain muussa.
On tärkeää, että työyhteisössä puhutaan avoimesti sekä pulmista että vahvuuksista, sillä monimuotoisuus ja erilaiset näkökulmat rikastuttavat koko organisaatiota.
Uskaltaako oppimisvaikeudet ottaa puheeksi työpaikalla?
Aihe voi olla herkkä, ja siihen liittyy usein jonkinlaista häpeää. Joillakin voi olla kokemus, että heitä pidetään tyhminä, jos eivät ymmärrä heti jotain. Monet katsovat, että työnantajan ei tarvitse tietää heidän oppimisvaikeuksistaan ja oppimisvaikeudet ovatkin yksityisasia. Ymmärrän, että aina ilmapiiri ei ole niin luottamuksellinen, että oppimisen pulmista haluaisi puhua.
Toisaalta osa haluaa avoimesti tuoda oppimisvaikeudet esiin jo rekrytointivaiheessa. Jos työnantaja tietää oppimisvaikeuksista, on myös helpompi miettiä, tarvitaanko esimerkiksi tietynlaisia työjärjestelyitä tai apuvälineitä työn sujumista helpottamaan.
Esihenkilö tai ihminen itse ei voi itsestään tehdä diagnoosia, mutta jos työssä ilmenee ongelmia, olisi hyvä ottaa ne puheeksi ja selvittää, mistä ne johtuvat ja miten työn tekemistä voi tukea. Valitettavasti yhtä selkeää polkua työikäisten oppimisvaikeuksien selvittämiseksi ei ole. Työssä olevat ihmiset voivat saada tukea työterveyshuollon kautta.
On myös tärkeää huomata, että taustalla ei aina ole varsinaista oppimisvaikeutta. Oppimista voivat häiritä monet muutkin tekijät, kuten kuormitus, sairaudet tai väsymys. Joka tapauksessa, kun työssä alkaa näkyä ongelmia, olisi hyvä ottaa ne esiin ja selvittää, olisiko niihin mahdollista löytää ratkaisuja.
Mitä vinkkejä antaisit työnantajille tai esihenkilöille?
Rohkaisen puhumaan ja ottamaan puheeksi oppimiseen liittyvät kysymykset. Esimerkiksi kehityskeskustelu on luonteva paikka puhua työn sujumisesta, työolosuhteista ja oppimisesta.
Ylipäänsä rohkaisen tiedostamaan oppimisvaikeuksien olemassaolon, ja sen että oppimista tarvitaan ihan jokaisessa työssä. Oppimisen pulmat saattavat näkyä esimerkiksi muutostilanteissa, ja esihenkilöiden on hyvä havahtua siihen, että joku oppii eri tavalla kuin minä.
Kannustan luomaan luottamuksellista ilmapiiriä, jossa voi puhua kertoa asioista ja huolistaan avoimesti. Oppimisen kysymykset ovat hirveän tärkeitä, sillä niillä on iso merkitys ihmisen työkykyyn ja työssä pärjäämiseen.
Milma Arola
