Internet-markkinoinnin kehitysmaa nousuun!

Internet-markkinointi on Suomessa rahallisilla panostuksilla mitattuna reilusti kansainvälisen tason alapuolella. Asiakkaat kuitenkin käyttävät nettiä aktiivisesti. Muutos markkinoinnissa on siis paikallaan. Internet- markkinoinnin nousun voivat käynnistää vain markkinoinnin päättäjät, jotka tarvitsevat nyt oikeaa tietoa ja ymmärrettäviä ratkaisuja.

Fonectan markkinointi- ja viestintäjohtaja Jukka-Pekka Vuori kirjoittaa kolumnissaan (Markkinointi & Mainonta 6.3.2009) aiheesta ”Digimarkkinoinnin kehitysmaa”, viitaten tietysti Suomeen. IAB:n tilastoista poimitut luvut tukevat tällaista näkemystä. Panostukset internet-markkinointiin ovat Suomessa selkeästi pienemmät kuin esimerkiksi kaikissa muissa Pohjoismaissa. Vuonna 2007 Suomessa käytettiin rahaa erilaisiin internet-markkinoinnin välineisiin yhteensä 120 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 vastaava luku oli hieman yli 150 miljoonaa euroa. Kasvua siis on mutta taso edelleen kansainvälisesti katsoen alhainen, etenkin kun huomioidaan että lähes 80 % 16 – 74 – vuotiaista suomalaisista käyttää internetiä jo vähintään viikoittain.

Mistä tällainen kehitysmaa-asetelma johtuu?

Syy vähäisiin verkkomarkkinoinnin panostuksiin ei ole siinä, että verkossa ei olisi ostavia asiakkaita. Asiakkaat myös Suomessa pystyvät, haluavat ja osaavat käyttää nettiä ostopäätöstensä tukemisessa. Markkinointi laahaa tässä suhteessa jäljessä.

Olosuhteet massamainonnan käyttöön perustuvan markkinointiajattelun valtakauden jatkumiselle syrjäisessä Suomessa ovat säilyneet monia muita maita suotuisampina. Suomessa on vahva televisiomainonnan perinne ja vahva sanomalehdistö edistyneine jakelupalveluineen. Markkinointiviestinnän palveluita tuottava toimiala on vuosikymmenet nojannut tähän mediakoneistoon ja tehnyt omat tuloksensa pitkälti sen varassa. Tämän asetelman sisältä ei tahtoa sen horjuttamiseen löydy.

Mistä muutos lähtee?

Markkinointipäättäjät eivät lähde täysin voimin hyödyntämään internetin markkinointimahdollisuuksia ennen kuin he ovat muodostaneet selkeän kuvan siitä, miten internetissä toimitaan ja miten kaikki palaset saadaan tukemaan toisiaan. Tähän muutokseen tarvitaan toimenpiteitä sekä markkinoijalta itseltään että häntä tukevilta palveluntarjoajilta.

Vuori painottaa kolumnissaan mm. markkinointitoimistojen osaamisten yhdistämistä siten, että kaikki olisivat samalla asialla edistämässä markkinoijan liiketoimintaa. Tämä on hyvä ja tarpeellinen muutos, mutta se ei yksinään riitä laukaisemaan merkittävää muutosta. Myös markkinointipalveluiden ostajien on oltava valmiita uusien ajatusten ja markkinointikeinojen soveltamiseen.

Markkinoijan oman ajattelun merkitys on ratkaisevan tärkeä. Internetistä tulee kiinteä osa markkinointia vain jos niin halutaan. Ja jos markkinoijat haluavat käyttää internetin keinoja asiakkaiden hankkimiseen ja pitämiseen, se heijastuu nopeasti palvelutarjontaan markkinoilla. Markkinointipalveluiden toimiala muuttuu vain pakon edessä.

Tässä muutama lähtökohta joiden soveltaminen kaikissa markkinointiorganisaatioissa varmasti aloittaa Suomen nousun digimarkkinoinnin kehitysmaasta kohti kansainvälistä tasoa:

Markkinointiajattelun muuttaminen

Suhtautumista markkinointiin on muutettava – jos markkinointi nähdään etupäässä mainontana, ei ole mitään motiivia lähteä muuttamaan olemassa olevia käytäntöjä. Markkinointistrategian luominen on aloitettava asiakkaista ja niistä tarpeista ja ongelmista joihin ollaan tarjoamassa ratkaisuja, ei omista tuotteista tai markkinointikanavista. Markkinoinnin on oltava osa liiketoimintaa, ei kustannus tai investointi, jonka tuottoa ei voida mitata.

Omien osaamisten täydentäminen

Omia valmiuksia on oltava valmis päivittämään – markkinointia ei voi siirtää internetiin kopioimalla perinteisen markkinoinnin viestit internetin välineisiin. Uusien markkinointikeinojen löytäminen ja hyödyntäminen edellyttää uusia taitoja ja uusien työvälineiden käytön opettelua. Kaikkea ei edelleenkään ole tarkoitus tehdä itse, mutta on osattava ostaa ja ohjata ulkoisen palveluntarjoajan työtä.

Oikeiden yhteistyökumppaneiden löytäminen

Yhteistyökumppaniverkostoa on päivitettävä siten, että käytössä on se osaaminen joka tarvitaan internetissä toimivan markkinointimallin rakentamiseksi. Jos käytetään kumppaneita, joiden keinot ovat perinteisiä, ei uusille asioille jää koskaan tilaa. Markkinointipalveluiden tarjoajilta on vaadittava selkeitä ratkaisuita, joiden toimintaperiaatteet ovat ymmärrettäviä ja joihin voidaan liittää selkeät tavoitteet.

Muutos syntyy muuttamalla asioita. Suomessa on edelleen korkeatasoista teknistä osaamista, riittävän hyvä tietoliikenteen perusinfrastruktuuri sekä tarvittavaa luovuutta. Lisäksi markkinoinnin tärkein osatekijä – ostavat asiakkaat – ovat jo internetissä. Nyt sinne tarvitsee enää viedä markkinointi.

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.

Bookmark and Share

Miten internet muuttaa markkinoinnin toimintaympäristöä?

Internet on kehittynyt suhteellisen lyhyessä ajassa merkittäväksi mediailmiöksi, joka muuttaa pysyvästi markkinoinnin toimintaympäristöä. Muutoksen käynnistävät asiakkaat, joille internet tarjoaa uusia tapoja pitää yhteyttä, tuottaa ja jakaa sisältöä sekä hankkia ostopäätöksiin vaikuttavaa tietoa. Yksisuuntaiseen viestintään ja massamainontaan perustuvan markkinoinnin teho laskee ja markkinoijien on etsittävä uusia tapoja saavuttaa potentiaaliset ostajat voidakseen säilyttää oman markkina-asemansa.

Internet on viimeisin 1900 – luvun suurista innovaatioista. Internet on kasvanut ennätysajassa globaaliksi ilmiöksi kahden käyttöä avustavan innovaation, internet – selaimen ja laajakaistan, vauhdittamana. Tällä hetkellä internet on arkipäiväinen viestintäväline, jonka vaikutuspiirissä ovat sekä yksityiset ja julkiset organisaatiot että kotitaloudet. Suomalaisista kotitalouksista jo 70 % on kytketty internetiin. Median historiassa internet on neljäs suuri muutostekijä sanomalehden, radion ja television jälkeen.

Internet on suhteellisen lyhyen historiansa aikana muuttanut monia toimialoja. Pankkitoiminnan palvelumalli on kääntynyt lähes täydelliseen itsepalveluun ja monet muut palveluliiketoiminnan alueet ovat samalla kehityspolulla. Sähköisten sisältöjen, kuten musiikin ja elokuvien kauppa muuttuu vähitellen internetin avulla tapahtuvaksi ohittaen perinteiset jakeluratkaisut. Postimyyntikuvastot korvataan jatkuvasti sisältöään päivittävillä verkkokaupoilla.

Kuluttajille internet on luonut ennen kokemattoman verkottumiskeinon ja sadat miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa ovat myös ottaneet tämän mahdollisuuden innokkaasti vastaan. Toistaiseksi suurimmalla verkkoyhteisöllä, Facebookilla, on jo lähes 200 miljoonaa käyttäjää.

Verkkoyhteisöjen, keskustelupalstojen ja blogien muodostaman yhteisöllisen median osuus kaikesta tuotetusta sisällöstä kasvaa erittäin nopeasti. Wikipedian nousu maailman suosituimmaksi tietosanakirjaksi kertoo tämän ilmiön mittakaavasta ja merkityksestä.

Internetin avulla kuka tahansa voi avata keskustelun mistä tahansa aiheesta ja saada viestinsä satojen miljoonien ihmisten tietoisuuteen. Suurten verkkoyhteisöjen muodostuminen synnyttää myös uudenlaista ostamiseen ja kuluttamiseen liittyvää tiedonvaihtoa ja vaikuttamista. Kuluttajat tuottavat yhä suuremman osan ostopäätöksiin vaikuttavasta tiedosta. Tämä on suuri muutos verrattuna 1900 – lukuun, jota hallitsi ammattimedian ylläpitämä tiedonvälitys.

Kuluttajat omaksuvat myös uusia tapoja etsiä tietoa. Kotipuhelinluettelo on jo käytännössä kuollut matkapuhelimen syrjäytettyä lankapuhelimen. Yhä useammin ostamista edeltävä tiedonhaku käynnistyy internetissä ja nyt myös puhelinluettelon keltaiset sivut ovat ajautuneet epätoivoiseen taisteluun olemassaolostaan internetin hakukoneiden kanssa.

Markkinoijille tällaiset muutokset ovat sekä uhka että mahdollisuus. Ellei markkinointia sopeuteta on vaarana markkina-aseman heikkeneminen. Toisaalta vastaamalla asiakkaiden muuttuvaan käyttäytymiseen oikealla tavalla, mahdollisuudet kestävien ja tuottavien asiakassuhteiden rakentamiseen ovat paremmat kuin koskaan.

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.

Bookmark and Share

Miksi markkinoinnilla on enää vain yksi kilpailukeino?

Markkinoinnin 4P -kilpailukeinomallissa (Kotler) markkinoinnille määritellään neljä kilpailukeinoa:

  • Tuote
  • Hinta
  • Saatavuus
  • Viestintä

Markkinointi on käytännössä kuitenkin viimeisten 50 vuoden aikana yhdistetty vahvasti mainontaan. Suuret massamediat ja loputtoman tuntuisesti kasvavat kuluttajamarkkinat ohjasivat markkinoinnin kehitystä 1900 – luvun puolivälistä lähtien. Mainonnasta tuli väline kertoa ostovoimaansa halukkaasti käyttäville kuluttajajoukoille, mitä uutta ja välttämätöntä heidän elämäänsä tällä viikolla on tarjolla.

Mainonnan luova konsepti nousi televisiomainonnan kasvun mukana markkinoinnin tärkeimmäksi menestystekijäksi. Luovan konseptin tehtäväksi tuli varmistaa, että ihmisen mielenkiinto vangitaan ja tällä tavoin turvataan markkinoijan viestin vastaanottaminen. Sijoittamalla mainonta medioihin niiden varsinaisen sisällön joukkoon markkinointi pääsi osalliseksi sisältöön tarkoitetusta huomiosta – mitä parempi luova konsepti, sitä tehokkaammin. Kokonainen markkinointiviestintäpalveluiden toimiala syntyi markkinoijien, medioiden ja mainonnan konseptien yhdistämisen ympärille. Yrityksissä markkinoinnin tehtäväksi vakiintui tämän pyhän kolmiyhteyden hoitaminen toisen kolmiyhteyden avulla: markkinoija, mainostoimisto ja mediatoimisto. Mainonta asettui synonyymiksi markkinoinnille ja markkinoinnin tekijät alkoivat nähdä itsensä ennen kaikkea mainonnan ja massamarkkinoinnin ammattilaisina.

Kaikissa yrityksissä tehdään päätöksiä liittyen myytäviin tuotteisiin ja palveluihin, niiden hintoihin, saatavuuteen ja asiakaspalveluun. Harvassa yrityksessä näitä päätöksiä kuitenkaan mielletään osaksi markkinointia eivätkä nämä päätökset kuulu markkinoinnista vastaavien tehtäväalueeseen. Markkinointi-ihmiset keskittyvät viestintään ja muita kilpailukeinoja koskevat päätökset tehdään markkinointiosaston vastuualueen ulkopuolella. Markkinoinnin rooli liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisessa onkin tästä syystä usein heikko ja markkinoinnin tavoitteet vain löysästi liiketoiminnan tavoitteisiin kytkettyjä.

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.

Bookmark and Share

Lataa Nettimarkkinoinnin sanakirja -101 hyödyllistä termiä selityksineen omalle koneellesi.