Pomo ja sosiaalinen media – ollako vai eikö olla?

Yritysjohtajat suhtautuvat edelleen varauksellisesti sosiaaliseen mediaan. Mitä isompi pomo, sitä harvempi on aktiivisesti mukana. Maailman muuttuessa reaaliaikaisen verkottumisen areenaksi on myös yritysjohtajien luotava oma sosiaalisen median strategiansa. Jättäytyminen sosiaalisen median ulkopuolelle kun ei tarkoita sitä, että johtajasta ja hänen sanomisistaan ei siellä puhuttaisi.

Harvard Business Review-lehden marraskuun 2010 numerossa on Soumitra Duttan mielenkiintoinen artikkeli yritysjohtajista ja sosiaalisesta mediasta. Artikkelissa pohditaan yritysjohtajien suhdetta sosiaaliseen mediaan ja annetaan johtajalle suuntaviivoja oman sosiaalisen median strategian luomiseksi.

Kolme syytä miksi johtajan kannattaa osallistua sosiaaliseen mediaan

Dutta esittää yritysjohtajille kolme syytä luoda oma sosiaalisen median strategiansa:

Sosiaalinen media on edullinen keino henkilöbrändin luomiseen

Sosiaalinen media on reaaliaikainen väline pitää yhteyttä moniin eri sidosryhmiin ja sen kautta voi tavoittaa etenkin nuoremman yleisön tavalla, johon he ovat tottuneet

Sosiaalisen median avulla johtaja voi oppia saamansa suoran ja vääristelemättömän palautteen kautta

Jättäytyminen ulkopuolelle ei tarkoita sitä, että johtajasta ei puhuttaisi sosiaalisessa mediassa

Yritysjohtajan sanomiset voivat päätyä sosiaalisessa mediassa käytävään keskusteluun hyvin monella eri tavalla ja täysin riippumatta siitä, osallistuuko hän itse vai ei. Artikkelissa kerrotaan johtajasta, jonka opiskelijalle seminaarin jälkeen antama haastattelu sai aikaan vilkkaan ja sävyltään negatiivisen keskustelun verkossa. Esimerkissä kuvattu yritysjohtaja ei itse osallistunut mitenkään tähän keskusteluun, sillä hän ei henkilökohtaisesti käyttänyt mitään niistä palveluista, joissa hänen lausuntoaan koskevaa keskustelua käytiin. Tiedon verkossa nousseesta kohusta hän sai viestintäosastoltaan, jota puolestaan yhtiön työntekijät olivat informoineet havaittuaan keskustelun olevan käynnissä. Jahkailun ja pitkällisen neuvonpidon jälkeen johtaja ja hänen viestintätiiminsä päättivät olla tekemättä mitään asian suhteen – keskustelua seuranneiden yrityksen sidosryhmien edustajien pettymykseksi.

Sosiaalisen median hyödyntäjiäkin johtajista jo löytyy

Blendtec-yhtiön toimitusjohtaja Tom Dickson on esimerkki yritysjohtajasta, joka on onnistunut hyödyntämään sosiaalista mediaa tehokkaasti yrityksensä kasvattamisessa. Hänestä on Will it Blend-videosarjan kautta tullut eräänlainen YouTube-julkkis, jonka henkilöbrändin ytimessä on aimo annos aitoutta ja maanläheisyyttä. Blendtec-yhtiön työntekijät ovat ylpeitä pomostaan ja asiakkaat lähettävät hänelle jatkuvasti ehdotuksia uusiksi Will it Blend-videoiksi. Dickson on luonut harvinaislaatuisen yhteyden yrityksensä tärkeisiin sidosryhmiin laittamalla empimättä peliin koko persoonansa.

Johtajan ensi askeleet sosiaaliseen mediaan

Duttan neuvot ensi askeliaan sosiaaliseen mediaan ottavalle yritysjohtajalle ovat selkeitä:

Tee Google-hakuja omalla nimelläsi ottaaksesi selvää, puhutaanko sinusta verkossa. Jos tekemisiisi tai lausuntoihisi viitataan jossakin, se suurella todennäköisyydellä näkyy hakutuloksissa.

Mene mukaan sosiaaliseen mediaan yritysjohtajana. Luo itsellesi profiili LinkedIn-palveluun – se on yritysmaailman keskeisin verkottumispalvelu, josta löytyy myös lukemattomia toimialakohtaisia verkostoja ja ryhmiä.

Jos haluat tavoittaa laajemman yleisön ja puhua jostakin erityisestä aiheesta, avaa oma blogi.

Jos yrityksessäsi on sisäiseen käyttöön tarkoitettuja foorumeita, mene mukaan. Saat luotua hyödyllisiä kontakteja yrityksessäsi työskenteleviin henkilöihin ja samalla saat helpommin suoraa ja suodattamatonta palautetta.

Osallistu keskusteluun yritysjohtajan roolisi kautta. Julkaise näkemyksiä ja kommentteja, jotka vahvistavat muualla sanomaasi ja täydentävät virallista tiedottamista.

Riskien hallinta on osallistumisen edellytys

Sosiaalisessa mediassa on kyse verkottumisesta toisten ihmisten kanssa. Yritysjohtajan on erityisen tarkkaan pohdittava, kenen kanssa hän verkottuu ja millä syvyydellä. Täysin avoin Facebook-profiili tuskin on järkevin väline johtajalle, joka haluaa avata uuden keskustelukanavan sidosryhmiensä kanssa. Dutta neuvookin artikkelissaan johtajia etenemään hitaasti verkostoa rakentaessaan.

Toinen sosiaalisen median riski yritysjohtajalle liittyy hänen hallussaan olevan tiedon julkisuuteen. Sosiaalisen median avulla keskusteleva pörssiyhtiön johtaja on edelleen julkisen yhtiön tiedottamista koskevan lainsäädännön ja muiden yleisten pelisääntöjen alainen. Sisällön julkaisemisessa on siksi riskejä, joiden hallitseminen ei ole yksinkertaista.

Suljettu ja suunniteltu vastaan avoin ja reaaliaikainen

Yrityksiä ympäröivä maailma elää nyt reaaliajassa. Uutiset ja ilmiöt leviävät tuntien kuluessa ympäri maailman, jolloin reagointiin käytettävissä olevat aikaikkunat kutistuvat niin lyhyiksi, etteivät perinteiseen byrokratiaan ja suunniteltuun tiedottamiseen nojaavat yritykset ehdi mukaan. Bisnesmahdollisuuksia menetetään ja maineen heikkenemisen riskit moninkertaistuvat.

Ellei yrityksen johtaja elä reaaliajassa, kuinka hänen luotsaamansa yritys voisi niin tehdä? Johtajan ei tarvitse aloittaa osallistumista puhumalla, mutta täydellinen korvien sulkeminenkaan ei enää välttämättä ole viisasta. Liiallinen varovaisuus voi muuttuneissa olosuhteissa kääntyä itseään vastaan.

Jutussa käytetty lähteenä artikkelia What’s Your Personal Social Media Strategy, Dutta, Soumitra (2010), Harvard Business Review, November 2010