Ei ole sattumaa, että jotkut markkinointivälineet toimivat netissä paremmin kuin toiset

1900-luvulla syntyneet, massamediaan tarkoitetut markkinointivälineet eivät toimi internetissä. Erityisesti mainonta on vaikeuksissa, sillä mainonnan huomioarvoa ei voi lisätä mainosten pinta-alaa kasvattamalla tai tekemällä bannereista hankalammin ohitettavia.

Millaisia sitten ovat digitaalisen maailman markkinointivälineet?

Digitaalisen maailman olosuhteisiin soveltuvia markkinointivälineitä ovat:

  • Aktiiviset ja vuorovaikutteiset internet-toimipaikat
  • Asiakkaiden tarpeisiin vastaavat sisällöt – internet-sivut, blogiartikkelit, videot, valokuvat, presentaatiot, podcastit ym.
  • Blogit, jotka toimivat sisällön julkaisun ja keskustelun välineinä
  • RSS ja sähköposti tilattavan sisällön tarjoamisessa
  • Hakukoneoptimointi
  • Optimoidut tiedotteet
  • Sosiaalinen media

Näitä välineitä yhdistelemällä voidaan rakentaa digitaalisessa maailmassa tuloksia tekevä markkinointi- ja PR-koneisto.

Miksi edellä mainitut markkinointivälineet sitten toimivat digitaalisessa maailmassa?

Selitys on se, että näitä välineitä ei tarvitse väkisin siirtää ympäristöön, johon niitä ei ole tarkoitettu. Ne ovat syntyneet digitaaliseen maailmaan.

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.

Bookmark and Share

Helsingin Sanomat 120 vuotta – miten sujuvat seuraavat 120?

Helsingin Sanomat täyttää 120 vuotta ja painetun lehden ulkoasu uudistui merkkipäivän kunniaksi. Uusi ulkoasu toimii mutta sama kysymys on ilmassa kuin edellisenkin uudistuksen yhteydessä – säilyttääkö paperilehti lukijansa?

Heti aluksi todettakoon se, että minun ikäiselleni sanomalehden lukeminen aamuisin on luonteva ja tarpeellinen rutiini.  Olen siis jo tänään perehtynyt Helsingin Sanomien uuteen ilmeeseen.  Ensivaikutelma on varovaisen myönteinen, joskin mitään suuria ahaa-elämyksiä ei ainakaan tämän ensikokeilun pohjalta syntynyt.  Ehkä uudistuksen jujut paljastuvat ajan mukana.

Sanomalehtiin kohdistuvat muutosvoimat ovat vasta nyt pääsemässä vauhtiin

120 vuotta on pitkä aika.  Maailma on muuttunut perusteellisesti sinä aikana kun Hesari on ollut olemassa.  Sanomalehtien näkökulmasta suurimmat muutokset ajoittuvat kuitenkin viimeksi kuluneelle vuosikymmenelle.  Vielä vuonna 1999 sanomalehtien tulevaisuus näytti melko turvalliselta, vaikka internet jo osoittikin merkkejä kyvystään sekoittaa myös uutisviestinnän pelikenttää.  Sisällön ilmaisuuden merkitys nousi puheenaiheeksi jo tuolloin.

Sosiaalisen median nousu on käynnistänyt seuraavan, edellistä huomattavasti hankalammin väistettävän myräkän.  Verkosta on tullut keskusteleva ja osallistuva eikä ammattimaisesti tuotetun sisällön merkitys enää ole entisensä.  Luotettava ja päätöksentekoon vaikuttava tietolähde voi olla yksittäinen blogi tai satojen bloggaajien muodostama yhteisö.  Tähän uuteen ilmiöön on vaikea löytää vastalääkettä tavanomaisen median keinoilla, kun journalismin laatukaan ei oikein enää riitä aseman säilyttämiseen.

Mitä seuraavien 120 vuoden aikana sitten tapahtuu?  Säilyykö paperinen sanomalehti?

Huomioiden lähimenneisyyden muutosten rajuus ja nopeus periaatteessa mitä tahansa voi tapahtua.  Ihmiset ovat luopuneet monista muistakin välttämättöminä pidetyistä asioista, kuten esimerkiksi LP-levyistä, kirjoituskoneista ja lankapuhelimesta, koska tilalle on tullut saman tarpeen paremmin hoitavia vaihtoehtoja. Toisaalta esimerkiksi kirja on säilynyt, ainakin toistaiseksi.  Onko syynä se, ettei kunnollista sähköistä kirjaa vielä ole keksitty, vai voisiko kirjalla olla samanlainen fyysinen rooli kuin sanomalehdellä? Onhan kirjan lukeminen käyttökokemuksena erilainen kuin tekstin lukeminen tietokoneen ruudulta.  Hankala paikka ennustajalle.

Entä sitten tämänaamuisen ulkoasu-uudistuksen merkitys?

Niille, jotka Hesaria lukevat, tämän aamun kaltaiset uudistukset ovat todennäköisesti merkitykseltään vähäisiä. Lehti on lehti ja se täyttää sen tehtävän, josta tilausmaksu maksetaan.  Lehden kannalta ongelmallista onkin se, että uusi ulkoasu tuskin tuo paljoa uusia lukijoita.  Ne, jotka eivät ole lehden lukijoiksi syntyneet, eivät kovin helpolla enää mukaan hyppää.

Joka tapauksessa: Onnea 120-vuotiaalle!
———————————————
Mitä mieltä olet:

Säilyykö paperinen sanomalehti?  Tai kuinka kauan se säilyy??

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.

Bookmark and Share

3 tapaa käyttää ilmaista sisältöä markkinoinnissa

Digitaalisen maailman markkinoinnissa tärkein markkinointiväline on ilmaiseksi jaettava sisältö, jonka avulla asiakkaiden huomio voidaan ansaita. Ilmainen sisältö ei ole pelkästään markkinointikikka, sillä etevästi käytettynä ilmainen sisältö muodostaa lopulta menestyvän liiketoimintamallin kiinteän osan.  Tässä kolme tapaa käyttää ilmaista sisältöä markkinointistrategian rakentamisessa.

Pikkusormen antaminen

Potentiaaliset ostajat saadaan usein kiinnostumaan ja vakuuttumaan tuotteen laadusta antamalla heille ilmaiseksi tilaisuus kokeilla sitä.  Tätä strategiaa ovat fyysisessä maailmassa käyttäneet esimerkiksi torimyyjät hyvällä menestyksellä myydessään vaikkapa mansikoita.  Digitaalisessa maailmassa mansikan voi korvata ilmainen kokeiluversio tai ilmaiseksi tarjottava ”perusmalli”, jota sitten voi ruokahalun kasvaessa täydentää erilaisilla maksullisilla lisäpalveluilla.  Tämän blogin alustana toimiva WordPress on esimerkki jälkimmäisestä, ilmaisia kokeiluversioita puolestaan tarjoavat ladattavaksi lukemattomat ohjelmistojen valmistajat.

Pikkusormi-strategia on merkittävä mahdollisuus esimerkiksi musiikin tekijöille, jotka voivat verkon avulla tavoittaa potentiaalisen yleisönsä ja tarjota ilmaisia näytteitä tutustuttavaksi.

Ansainta varsinaisen sisällön ulkopuolisista tekijöistä

Joskus menestyvä liiketoimintamalli voi syntyä varsinaisen sisällön ulkopuolisten tekijöiden varaan.  Musiikin tekijät voivat varsinaisen sisällön – musiikin – lisäksi tarjota yleisölleen ostettavaksi erilaisia oheistuotteita, sekä fyysisiä että sähköisiä. Sanomalehdet miettivät parhaillaan keinoja säilyttää ansaintansa lukijoiden vähentäessä painetun lehden käyttöä, samalla tiedostaen kuinka vaikeaa ihmiset on saada maksamaan perusuutistarjonnasta. Fyysisessä maailmassa sanomalehdet ovat ansainneet rahaa sekä varsinaisen sisällön että mainostilan myynnillä.  Digitaalisessa maailmassa mainonta ei tule tuottamaan niin merkittävää tulovirtaa, että se riittäisi varmistamaan lehden journalistisen tason säilymisen. Yksi ratkaisu voi löytyä ansainnan rakentamisesta tavanomaista uutistarjontaa täydentävien maksullisten sisältöjen ja palveluiden varaan.

Osaamisen jakaminen

Myös muut organisaatiot kuin suoranaisesti sisältöön perustuvaa liiketoimintaa harjoittavat yritykset voivat hyödyntää ilmaista sisältöä markkinoinnissa. Monissa organisaatioissa on valtavasti osaamista ja näkemystä, jota voidaan hyödyntää asiakkaita kouluttavan tai viihdyttävän sisällön tuottamisessa. Jakamalla tätä tietoa ilmaiseksi internetin avulla voidaan saavuttaa mielipidejohtajuus jollakin tietyllä aihealueella ja samalla brändätä kyseinen organisaatio tehokkaasti.  Ilmainen sisältö toimii tällöin keinona rakentaa asiakassuhteita jo ennen kuin ensimmäistäkään puheyhteyttä on muodostunut tai edes yhtään sähköpostiviestiä on kulkenut markkinoijan asiakkaan ja markkinoijan välillä.

Osaamisen jakaminen on merkittävä mahdollisuus monille organisaatioille, riippumatta siitä toimitaanko yritys- vai kuluttajamarkkinalla tai siitä onko kyseessä liikeyritys vai voittoa tavoittelematon organisaatio.

Lue myös nämä:

Mitä yhteyttä on suusi hyvinvoinnilla ja toimivalla seksielämällä – ilmainen e-kirja markkinointivälineenä

Pitäisikö tarjoamasi ilmainen sisältö olla portin takana?

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.

Bookmark and Share

Mitä eroa on suoramarkkinointikirjeellä ja roskapostilla?

Suoramarkkinointikirjeellä ja roskapostilla on yksi merkittävä ero – arvaatko mikä?

Vastaus lyhykäisyydessään:

Suoramarkkinointikirjeitä ovat ne upeista tuotteista ja palveluista kertovat, huikeilla eduilla ja tarjouksilla varustetut kirjeet, joita markkinoijana työpäiväsi aikana suunnittelet ja sitten lähetät postituslistallasi oleviin osoitteisiin.

Roskapostia puolestaan ovat ne tilaamatta saapuneet, selkeästi jotain mainospostia sisältävät kirjekuoret, joita postilaatikkosi on pullollaan kun illalla töistä tullessasi avaat sen.

🙂

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.

Bookmark and Share

Rotat valtasivat pikaruokalan – miten digitaalinen maailma mutkistaa yritysten maineen hallintaa

Yöllinen ohikulkija havaitsi Taco Bell – ketjun pikaruokalassa rottia. Tarina päätyi aamun tv-uutisiin ja levisi YouTuben kautta muutamassa tunnissa ympäri maailman.  Ravintolaketjun vastaus tuli digitaalisen maailman vaatimuksiin nähden liian myöhään ja väärällä äänensävyllä.


Rottaepisodi syntyi New Yorkin Greenwich Villagessa sijaitsevan Taco Bell – ketjun ravintolan osoittauduttua rottien yölliseksi temmellyskentäksi. Ohikulkija kiinnitti huomiota ravintolan sisätiloissa liikkuviin pieniin hahmoihin ja ällistyksekseen havaitsi paikan kuhisevan rottia.  Paikalle hälytettiin paikallisen NBC-TV:n kameramies ja ”Rottatouille” päätyi aamun tv-uutisiin.  Ravintolaketjun kannalta onnettomuutta lisäsi se, että uutispätkä siirtyi välittömästi myös YouTubeen, josta monet muut televisioyhtiöt nappasivat uutisen omiin lähetyksiinsä.  Muutamassa tunnissa rottajuttu levisi laajan yleisön tietoisuuteen Yhdysvalloissa ja sai laajalti huomiota internetin kautta myös muualla maailmassa.

Taco Bell – ketjun omistava Yum Brands julkaisi virallisen vastineensa noin seitsemän tunnin kuluttua NBC-TV:n aamun uutisista.  Kyseessä oli todellakin ”virallinen” vastine, sillä tiedote sisälsi pelkkiä ympäripyöreitä latteuksia ja se julkaistiin pelkästään yhtiön nimissä.  Yksikään yhtiön johtaja ei siis halunnut henkilöityä tiedotteen julkaisijaksi.

Tapaus vahingoitti Yum Brandsin mainetta ja johti sen osakekurssin pitkäaikaiseen ja tuntuvaan (noin 9 prosentin) laskuun.  Vahingon laajuuteen vaikutti ensiksikin vastauksen antamiseen kulunut aika, joka oli digitaalisen maailman vaatimuksiin nähden aivan liian pitkä, ja toisaalta annetun vastauksen sisältö ja äänensävy.

Miten vastaavat iskut voisi välttää?

Digitaalisessa maailmassa tieto liikkuu nopeudella, johon tavanomaisen PR:n ja tiedottamisen vauhti ei riitä. Mikäli tapahtuu jotain sellaista mihin yritykseltä odotetaan kannanottoa, on vastauksen tultava viipymättä.  Kun kyseessä on mahdollinen asiakkaisiin liittyvä terveysriski, puoli päivää on liikaa.

Toinen huomioitava asia liittyy läpinäkyvyyden periaatteeseen ja sen huomioimiseen tiedottamisessa.  Digitaalinen maailma on luonteeltaan läpinäkyvä ja pitkämuistinen. Jos moka sattuu kohdalle, on järkevintä ensin myöntää avoimesti tapahtuneet virheet ja sen jälkeen keskittyä kuvaamaan niiden korjaamiseksi tehtyjä toimenpiteitä, niiden etenemistä ja tuloksia. Ylimieliset tai ympäripyöreät julkilausumat eivät korjaa mainetta, ne voivat pahentaa vahinkoa kuten Taco Bellin rottajupakassa kävi.

Jotta mahdolliset alkavat tulipalot voi sammuttaa ajoissa, on niistä saatava nopeasti tietoa.  Digitaalisessa maailmassa avuksi voi olla esimerkiksi Google Alerts (www.google.fi/alerts), joka voidaan virittää tarkkailemaan internetissä julkaistavaa sisältöä ja ilmoittamaan esimerkiksi uusista internet-sivuista, blogiartikkeleista ja videoista.  Halutessaan hälytyksen voi saada jopa välittömästi Googlen havaittua verkossa uutta sisältöä.

Maineen hallinta digitaalisessa maailmassa

Digitaalisen maailman nopeus ja läpinäkyvyys, yhdistettynä yleisesti kasvavaan kestävän kehityksen periaatteiden arvostukseen, asettavat yritysten PR-toiminnolle haasteita. Maineen hallinta digitaalisessa maailmassa edellyttää paitsi aikakäsitteen tarkistusta, myös organisaation moraalisen tarkoituksen syvällistä ymmärtämistä ja tämän ymmärryksen siirtämistä kaikkeen ympäröivän maailman kanssa tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Digitaalisessa maailmassa maineensa säilyttävät parhaiten organisaatiot, joiden tapa hoitaa asiat asiakkaiden, työntekijöiden ja muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa perustuu kestäviin arvoihin ja niiden mukaan elämiseen.

Artikkelin lähteenä on käytetty Larry Weberin uutta teosta Sticks & Stones – How Digital Business Reputations Are Created Over Time and Lost in a Click, jota suosittelen lämpimästi kaikille organisaation maineen hallinnan ja PR:n tulevaisuudesta kiinnostuneille.

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.

Bookmark and Share